Tekniikan museon POPUP -museokonseptin kesäinen elämä

Osana Avara museo -hankettamme me Tekniikan museossa päätimme lähteä reippaasti uusin keinoin avartamaan museon tapaa kertoa itsestään ja rakentamaan suhteita sidosryhmiimme. Pop up -konsepti oli kehityshankkeen osana mitä erinomaisin oppimisen paikka meille kaikille.

Tekniikan museo laajeni kesän ajaksi Helsingin Kaapelitehtaalle osana World Design Capital 2012 Helsinki -ohjelmaan kuuluvaa HI DESIGN -näyttelyä, joka esittelee huippumuotoilua suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Mukana on suomalaisia kärkifirmoja kuten Kone, Nokia ja Patria. Kun puhutaan suomalaisesta teknologiasta ja huipputuotteista, mikä olisikaan luontevampaa kuin kertoa myös tekniikan ja innovaatioiden historiasta: miten tähän päivään on tultu. Se on Tekniikan museon tehtävä.

Mitä pop up sitten on? Se on väliaikaisesti rakennettu, keveillä elementeillä, huumorintajuisesti, rennosti, mutta huolella luotu tekemisen malli. Tärkeintä ei ole vain lopputulos - sekin oli aivan jotain muuta mitä alunperin ajateltiin - vaan koko prosessi. Tekniikan museo avarsi omaa toimintaansa ja tarinaansa, ja toivottavasti houkuttelee Kaapelitehtaalta myös itse museolle kävijöitä!

Lopputulosta voi mennä katsomaan vielä 2.9. asti: to-su klo 10-18, vapaa pääsy!

Lopputunnelmia seuraa myöhemmin...;)

Yhteisellä matkalla yleisötyöhön

Tekniikan museossa on työstetty uutta strategiaa, jonka tekemiseen koko henkilökunta on aktiivisesti osallistunut. Tuleviin tavoitteisiin on asetettu yhdeksi painopistealueeksi yleisö. Tämä ei tarkoita vain viestinnällistä asiaa, eikä tämä tarkoita vain yhtä tapaa kohdata yleisö, vaan se on ikään kuin läpileikkaava ajatus, että museo ennen kaikkea on yleisötyötä – niin kokoelma- kuin näyttelypuolella.

Tämän ajatus vaatii enemmän kuin vain toteamisen. Konkreettisena esimerkkinä lähdimme osana projektihallinnan kehittämistä henkilökunnan kesken miettimään omien toimenkuviemme kautta, miten omaa osaamistamme voimme käyttää erilaisissa museon projekteissa. Näin kokoelma-, näyttely-, palvelu- ja hallintotiimi miettivät kukin erikseen, mitä annettavaa heillä on omalla ammattitaidollaan tiettyihin konkreettisina esimerkkeinä annettuihin projekteihin – esimerkkejä oli niin kokoelmapuolelta kuin palvelupuolelta.

Oli mahtavaa seurata, että kokoelmapuoli aktiivisesti mietti, mitä annettavaa heillä on uudelle asiakaspalvelupuolen projektille ja miten näyttelypuoli aktiivisesti mietti miten heidän osaamistaan voi hyödyntää kokoelmapuolen projektissa, jotka kaikesta tulisi parasta mahdollista. Nimittäin kyse ei ole vain työn kehittämisestä, projektihallinnasta ja prosessikuvausten avaamisesta, ja milloin kenenkin ammattitaitoa ja osaamista käytetään: Kyse on laaja-alaisesta näkemyksestä, että mitä tahansa me teemmekin, teemme sitä yleisöä varten ja kaikessa on asiakaspalveluaspekti sisäänrakennettuna. Yleisöä varten toimiminen voi olla kokoelmahallinnan kehittämistä, jolloin asiakaspalveluihmiset kokoelmapuolen kanssa miettivät miten se saadaan parhaalla tavalla hyödynnettyä ja yleiseen käyttöön tai näyttelysuunnittelua, jolloin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen on otettava kaikkien osaaminen käyttöön. 

Nyt väitän: Mitään ei tule tehdä itsetarkoituksellisesti. Aina pitää olla tavoite. Ja se tavoite on viimekädessä yleisö.

Onko Avara museo myös avarakatseisuutta?

Tekniikan museon syksy Avara-hankkeen osalta on mennyt monien asioiden konkretisoitumisessa. Tietyn ikäisessä hankkeessa on haasteellista päästä toivottuihin tavoitteisiin, varsinkin jos tavoitteet ovat kovin abstrakteja. Näin voisi sanoa esimerkiksi "uusista toimintamalleista": Mitä ne oikein ovat? Miten niitä kehitetään? Kuka niitä kehittää? Mihin niiden kanssa päädytään? Onneksi kehityshankkeissa ei aina ole tarkoituskaan päättää jotain, vaan olla hyvässä alussa kehittää jotain - vaikka joskus yritysten ja erehdysten kautta.

Kun Tekniikan museolla oli tavoitteena uudet toimintamallit ja innovatiiviset palvelupaketit, eivät ne vielä sisällöltään olleet ennalta määrättyjä. Hankkeen aikana on ollut äärimmäisen mielenkiintoista miettiä, kuinka avaria voimme olla, kun mietimme uusia toimintamalleja tai palveluita museossamme. Kuinka helposti menemme jo ennalta tuttuun tai hyväksi havaittuun? Kuinka pitkälle tuntemattomaan ja uuteen rahkeemme riittävät? Näitä asioita mietimme omassa yleisöpalveluporukassamme kuin laajemminkin. Nämä kun liittyvät suurempaan kokonaisuuteen ja museon strategiaan - ja niin pitäisi kaikkialla ollakin.

Mitä sitten on konkretisoitunut? Olemme kehittämässä toiminnallisia pisteitä yhteistyössä eri yritysten kanssa, rakennamme uusia tapoja kertoa toiminnastamme, teemme yhteistyötä lähialueen toimijoiden kanssa monin eri tavoin ja pilotoimme erilaisia yhteistyömuotoja osallistaminenkin mielessämme. Yritysryhmiä on tullut testaamaan meidän palveluitamme ja antamaan niistä palautetta, mikä vie meitä taas eteenpäin. Tekniikan museo on mukana myös World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmassa, mikä on ollut osana Avara museo -hankkeen toimintatapoja. Näyttelyohjelma itsessään on tarkoitus olla jo hieman erilainen toimintamalli, josta löytyy iloa myös aikuisille kävijöille, mutta näyttelyiden lisäksi WDC-vuoden ideologian mukaisesti olemme miettimässä uusia ratkaisuja juuri näillä uusilla toimintamalleilla eri yritysten ja lähialueen toimijoiden kanssa. Se on ollut äärimmäisen antoisaa. Aina ei alussa tiedä, mihin päädytään.

Sattumalta lähdimme miettimään uutta opastusmallia, jossa museokävijät voisivat itse käyttää iPad-tyyppisiä koneita. Ideana olisi, että opastuksen aikana voimme käyttää nettiä hyväksi tietyin linkkivalinnoin, jolloin voimme linkittää museon kohteen tai tarinan suurempaan kokonaisuuteen. Yhtäkkiä huomasimme puhuvamme paljon suuremmista asioista: Mitä varten museo on, mitä tarinaa se kertoo? Taulutietokoneet ovat vain väline, mutta niiden kanssa voimme yhdistää museon osaksi suurempaa kokonaisuutta: koko yhteiskuntaa, maailmaa. Ja siitähän museon pitäisi kertoa...

Visiot voivat olla suurempia, kuin mitä todellisuudessa voi tällä hetkellä toteuttaa. Museoiden tilanne rahoituksellisestikaan ei ole rohkaiseva tällä hetkellä. Joskus taas kohtaamme oman vajavaisuutemme ja kapeakatseisuutemme. Sitä vastaan haluamme kuitenkin taistella tietoisesti. Ellemme jaksa olla avarampia, ei avarasta museosta tule jatkuvasti kehittyvää oppimisympäristöä ja pohjaa tulevaisuutta varten, vaan siitä jää vain hankemuistijälki.

Avara museo -hankkeen kuulumisia

Avara museo -hanke on edennyt toisen toimintavuotensa alkuun. Hankkeeseen osallistuvissa museoissa Helsingissä, Tampereella ja Porissa ollaan täydessä työn touhussa. Myös maan muille museoille on tarjottu mahdollisuus osallistua Avara museo -toimintaan AVAAMO-ryhmien puitteissa.

Alkuvuoden aikana hanke on ollut esillä jo mm. Kohti monikulttuurisempaa museota -seminaarissa Helsingissä. Satakunnan Museo järjesti helmikuussa muistisairauksia käsittelevän Muistivoimaa museosta! -seminaarin, joka keräsi Poriin huikeat 83 osallistujaa. Suosio kertoo osaltaan siitä, että museoiden mahdollisuudet erilaisten hyvinvointipalveluiden tuottajina koetaan ajankohtaisiksi. Maaliskuussa Avara museo -hanke on mukana pohtimassa tulevaisuuden oppimisympäristöjä AKTIIVI-koordinaatiohankkeen ja Tampereen eOppimisen klusterin järjestämässä Soolosta sinfoniaan, liitutaulusta tablettiin -seminaarissa, jossa Ullalla, Jaanalla ja Leenalla on puheenvuorot.

Kevään aikana osatoteuttajat jatkavat projektisuunnitelman mukaista toimintaansa. Porin taidemuseossa ajankohtaista on erityisesti toiminta pedagogiseen KoeTILA näyttelyyn liittyen. Satakunnan Museolla vietetään maaliskuussa senioriviikkoa, jolloin museolla on senioripäivä. Edellä mainitut Porin museot myös jatkavat hyvin käynnistynyttä Avartajat-toimintaansa. Tampereella Työväenmuseo Werstaalla järjestetään kevään aikana lukuisia teemaopastuksia, työpajoja ja tapahtumia. Werstaalle on vapaa pääsy ja Avara museo -hankkeen puitteissa työttömien ja lomautettujen ryhmille opastuksetkin ovat ilmaisia. TAITE-yksikön Moniääninen museo -osahanke on edennyt jo siihen vaiheeseen, että maahanmuuttajat testaavat ideoimiaan ja museoiden kanssa kehittelemiään opastuksia käytännössä. Tekniikan museossa jatkuu museon yritysasiakkaille suunnatun palvelupaketin suunnittelutyö. Museo esittelee hanketta useissa tapahtumissaan ja mm. ChemBio-messuilla maaliskuussa.

Hankkeen koordinaattoria työllistää mm. lokakuussa Tampereella järjestettävän kansainvälisen seminaarin suunnittelu. The Open and Learning Museum -seminaarissa kotimaiset ja ulkomaiset puhujat tarkastelevat kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, museon osallistavuutta ja museota avoimena oppimisympäristönä. Workshopeissa jaetaan hyviä käytäntöjä museoiden aikuiskävijöihin liittyen. Seminaarin ohjelma julkaistaan kevään aikana Museoliiton verkkosivuilla ja myös täällä blogissa.