Porin taidemuseon imagotutkimuksen tulos: "Laadukas suomalainen taidemuseo johon kannattaa tulla kauempaakin."

Porin taidemuseota kehutaan myös luovaksi ja innostavaksi.

Porin taidemuseolla on erittäin vahva ja positiivinen imago sekä porilaisten että muiden satakuntalaisten mielissä. Imagotutkimuksessa taidemuseota kiiteltiin porilaiseksi ylpeydenaiheeksi sekä luovaksi, monipuoliseksi ja innostavaksi paikaksi. Myös sanoja moderni ja nuorekas käytettiin useasti.

Taidemuseon tarjontaa pitää todella tai melko kiinnostavana 80 prosenttia vastaajista. 80 prosentin tuntumaan päästiin myös silloin kun kysyttiin taidemuseon ajankohtaisuudesta. 74 prosentin mielestä näyttelyt ovat todella tai melko hyvin toteutettuja. Vain kymmenen prosentin mielestä taidemuseon anti ei ole vahvasti kansainvälistä.

Imagotutkimukseen vastasi 127 henkilöä, kaksi kolmasosaa heistä oli naisia. Melkein kaikki vastaajat olivat satakuntalaisia. Vastaajista reilut sata oli tasaisesti ikähaarukassa 19–50. Melkein puolet vastaajista oli käynyt museossa vähintään kolme kertaa viimeisen vuoden aikana. 29 vastaajista ei ollut käynyt museossa kertaakaan viimeisen vuoden aikana.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden oppiaineen ja Porin taidemuseon yhteistyössä tekemässä Porin taidemuseon imagotutkimuksessa selvitettiin porilaisten ja muiden Porin taidemuseon asiakkaiden mielipiteitä taidemuseosta sekä sen tarjonnasta. Tutkimuksesta vastasivat Usva Friman, Minna Karru ja Arttu Malmivirta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2012 ja se on osa valtakunnallista Avara Museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hanketta. Tutkimuksen tuloksia käytetään jatkossa Porin taidemuseon toiminnan kehittämisessä.

Hei, me tehtiin näyttely!

Miten Atamon-säilöntäaine liittyy Poriin? Miksi Paulan hiukset piti kihartaa? Entä mitä Kari kuunteli kasettimankastaan? Nämä tarinat selviävät Satakunnan Museossa, jossa Museoiden yönä 19.5. klo 18 avautuu yleisön esineitä esittelevä näyttely Karin kasettimankka ja muita tarinoita.

Satakunnan Museo ja Porin taidemuseo kutsuivat loppuvuodesta 2010 museoiden kehittämisestä kiinnostuneita aikuisia mukaan Avartajat-ryhmään. Tavoitteena oli saada yleisön ääni aikuisille suunnatun museotarjonnan kehittämisessä paremmin kuuluviin. Kevään 2011 aikana avartajat tutustuivat museoiden toimintaan, tiloihin ja ihmisiin, antoivat palautetta ja ideoivat uutta. Syksyllä ryhmä jatkoi toimintaansa Satakunnan Museon kanssa näyttelynteon merkeissä. 

Avartajien näyttelytiimi kuvattavana. 

Karin kasettimankka ja muita tarinoita -näyttelyä varten viisi miestä ja seitsemän naista valitsi esineen, joka on heille jollakin tavalla merkityksellinen. Näyttelyn esinevalinnat ovat henkilökohtaisia ja liittyvät eri elämänvaiheisiin, tärkeisiin ihmisiin, asuinpaikkoihin ja harrastuksiin. Esineet on sijoitettu Satakunnan Museon perusnäyttelyyn museoesineiden rinnalle, mikä mahdollistaa yhteyksien ja erojen pohdinnan eri aikakausien välillä. Näyttely on esillä Satakunnan Museossa 19.5.–14.10.2012. 

Näyttelynteko avartajien kanssa on ollut hieno kokemus. On ollut ilo todeta kuinka innoissaan he ovat siihen osallistuneet. Näistä kokemuksista sitten lisää vielä tuonnempana...

Porin taidemuseon Rinnastuksia -näyttelyä kiitetään kädenojennuksesta yleisön suuntaan

Rinnastuksia -näyttely on saanut hienot arvostelut Satakunnan Kansassa. Kuvataidekriitikko Kati Heljakka kirjoittaa 20.06. näyttelystä otsikolla "Kädenojennus" seuraavasti:

"Projektihuoneessa esitelty Rinnastuksia on Hallin ohella neljän näyttelyn mukaansatempaavinta antia. Suhteellisen pieneen tilaan on koottu runsas kattaus yhtäältä jäsenneltyyn taiteen tekemiseen pohjautuvia kansallisia taideaarteita, toisaalta riehakkaan suomalaisen nykytaiteen räiskyvämpiä edustajia. Rinnakkain aseteltuina niiden lähtökohtia on palkitsevaa vertailla ja samalla pohtia materiaaleissa ja lähestymistavoissa tapahtunutta muutosta. Palkitsevuudesta puheenollen; nyt nähdystä neljästä kesän näyttelystä juuri yleisöä kohtaan kädenojennuksen tarjoava, pedagoginen taidekarkelo voi olla se kaikkein antoisin."
Näyttelyn kuratoinut Porin taidemuseon pedagoginen yksikkö on erittäin ilahtunut tästä kritiikistä, sillä se osoittaa että se mitä näyttelyä suunnitellessa tavoiteltiin välittyy näyttelystä.
Rinnastuksia näyttelyn taiteilijat ovat:

Kari Aapro, Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Birger Carlstedt, Carolus Enckell, Magnus Enckell, Reijo Hukkanen, Janne Kaitala, Ahti Lavonen, Anni Leppälä, Elina Merenmies, Janne Räisänen, Johan Scott, Päivi Sirén, Kain Tapper ja Hannu Väisänen.
Mukana on myös nelivuotiaan Selina Salosen piirustus, esimerkkinä lapsen spontaanista ilmaisusta jota aikuiset pitävät usein luovuuden ideaalina.

Porin taidemuseossa ovat esillä samaan aikaan turkkilaista nykytaidetta esittelevä Istanbul Appraisal, Miika Nyyssösen Kahdeksan veistosta ja suuressa näyttelytilassa Hallissa Andy Goldsworthyn osmankäämeistä rakentama seinämäteos.

Erittäin kiinnostavaa taidemuseopedagogista keskustelua!

Keskustelijoina Max Ryynänen ja Anni Venäläinen.
www.mustekala.info/node/2124

Avara museo -hankkeen kuulumisia

Avara museo -hanke on edennyt toisen toimintavuotensa alkuun. Hankkeeseen osallistuvissa museoissa Helsingissä, Tampereella ja Porissa ollaan täydessä työn touhussa. Myös maan muille museoille on tarjottu mahdollisuus osallistua Avara museo -toimintaan AVAAMO-ryhmien puitteissa.

Alkuvuoden aikana hanke on ollut esillä jo mm. Kohti monikulttuurisempaa museota -seminaarissa Helsingissä. Satakunnan Museo järjesti helmikuussa muistisairauksia käsittelevän Muistivoimaa museosta! -seminaarin, joka keräsi Poriin huikeat 83 osallistujaa. Suosio kertoo osaltaan siitä, että museoiden mahdollisuudet erilaisten hyvinvointipalveluiden tuottajina koetaan ajankohtaisiksi. Maaliskuussa Avara museo -hanke on mukana pohtimassa tulevaisuuden oppimisympäristöjä AKTIIVI-koordinaatiohankkeen ja Tampereen eOppimisen klusterin järjestämässä Soolosta sinfoniaan, liitutaulusta tablettiin -seminaarissa, jossa Ullalla, Jaanalla ja Leenalla on puheenvuorot.

Kevään aikana osatoteuttajat jatkavat projektisuunnitelman mukaista toimintaansa. Porin taidemuseossa ajankohtaista on erityisesti toiminta pedagogiseen KoeTILA näyttelyyn liittyen. Satakunnan Museolla vietetään maaliskuussa senioriviikkoa, jolloin museolla on senioripäivä. Edellä mainitut Porin museot myös jatkavat hyvin käynnistynyttä Avartajat-toimintaansa. Tampereella Työväenmuseo Werstaalla järjestetään kevään aikana lukuisia teemaopastuksia, työpajoja ja tapahtumia. Werstaalle on vapaa pääsy ja Avara museo -hankkeen puitteissa työttömien ja lomautettujen ryhmille opastuksetkin ovat ilmaisia. TAITE-yksikön Moniääninen museo -osahanke on edennyt jo siihen vaiheeseen, että maahanmuuttajat testaavat ideoimiaan ja museoiden kanssa kehittelemiään opastuksia käytännössä. Tekniikan museossa jatkuu museon yritysasiakkaille suunnatun palvelupaketin suunnittelutyö. Museo esittelee hanketta useissa tapahtumissaan ja mm. ChemBio-messuilla maaliskuussa.

Hankkeen koordinaattoria työllistää mm. lokakuussa Tampereella järjestettävän kansainvälisen seminaarin suunnittelu. The Open and Learning Museum -seminaarissa kotimaiset ja ulkomaiset puhujat tarkastelevat kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, museon osallistavuutta ja museota avoimena oppimisympäristönä. Workshopeissa jaetaan hyviä käytäntöjä museoiden aikuiskävijöihin liittyen. Seminaarin ohjelma julkaistaan kevään aikana Museoliiton verkkosivuilla ja myös täällä blogissa.

Porin taidemuseon KoeTILA - näyttelyä esitellään Satakunnan radion juttusarjassa

YLE:n Satakunnan radio toteuttaa juttusarjan KoeTILA! Prosessi -näyttelyssä esillä olevista teoksista.

Juttusarjassa käsitellään neljää Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmasta poimittua teosta jotka ovat vuoron perään nähtävillä KoeTILAssa. Teokset edustavat kokoelmassa keskeisiä taiteilijoita ja tyylisuuntia. Jokaiseen teokseen toteutetaan elämyksellinen opastus. Satakunnan radion juttusarja seuraa teosten esittelyjä ja vie teoksia tällä tavoin myös museon ulkopuolelle, sekä houkuttelee yleisöä paikanpäälle tutustumaan teoksiin.

Juttusarjan ensimmäinen osa kuultiin radiossa 2.2. jolloin museolehtori Mirja Ramstedt-Salonen ja projektisuunnittelija Anni Venäläinen kertoivat KoeTILAsta ja siihen liittyvästä yleisöäänestyksestä, jonka pohjalta toteutettava Näyttely avautuu samassa tilassa 15.4.

Seuraavaksi 4.2. kuullaan Ellen Thesleffin Lydia -teoksen, 1897 esittely. Kevään kuluessa vuoroon tulevat Sam Vannin Ratsastaja, 1963, Victor Vasarelyn Garam, 1949 - 1953 ja Tor Arnen Punaista valoa, jossakin, 1980. Juttusarjaa toimittaa Pertti Pitkonen.

Porin taidemuseon KoeTILA – näyttely kutsuu yleisöä osallistumaan

Taidemuseon Projektihuone toimii keväällä 2011 pedagogisena KoeTILAna. KoeTILA on laboratorio taideteosten ja yleisön vuorovaikutuksessa syntyville tulkinnoille, ideoille ja ajatuksille. Näyttely juhlistaa 30-vuotta täyttävän Porin taidemuseon kohtaamisia yleisönsä kanssa ja kutsuu yleisön mukaan osallistumaan. Näyttely on osa Porin taidemuseon Avara museo –hanketta. Se on suunniteltu aikuisyleisöä ajatellen, mutta sisällöt sopivat kaikenikäisille.



Porin taidemuseon pedagoginen yksikkö on suunnitellut näyttelyn sisällöt, näyttelyarkkitehtuurin, sekä materiaalit. Kevään aikana Porin taidemuseon peruskokoelman, Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman teoksia tarkastellaan erilaisista näkökulmista käsin. KoeTILA jakautuu kahteen osaan, Prosessiin ja Näyttelyyn. Ensimmäisen vaiheen, Prosessin ajan tilassa on esillä kokeilemiseen ja tutkimiseen houkuttelevaa aineistoa. Kokoelman teoksiin pääsee tutustumaan forex-levylle painettujen valokuvien kautta, sekä Porin taidemuseon tuottamassa sähköisessä MG-peda pelissä jota varten huoneeseen on tuotu hauska ja jo retrohenkinen internetissä surffailuun suunniteltu erikoistuoli. Tarkasteltavana on havainnekuvina noin viisikymmentä öljyvärimaalausta Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmasta. Yleisö saa kokeilla näyttelykokonaisuuden suunnittelua ripustamalla havainnekuvista haluamansa kokonaisuuden huoneen seinälle. Niiden pohjalta toteutetaan kevään kuluessa myös äänestys jossa yleisö valita Näyttelyyn esille tulevat teokset. Prosessin ajan tilaan on vapaa pääsy.

KoeTILAssa esitellään lisäksi aitoja teoksia Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmasta. Kokoelmasta on poimittu neljä teosta, jotka ovat esillä yksi kerrallaan. Näin yleisölle avautuu mahdollisuus syventyneen ja keskittyneen katsomisen kautta syntyvään taidekokemukseen. Teoksiin tutustutaan eri tyylisten esittelyjen kautta, piirtäen, kuvaillen, liikkeellä ja äänellä, sekä runoillen. Ensimmäisenä vuorossa oleva Ellen Thesleffin nuorta tyttöä esittävä Lydia, 1897, toimii ikään kuin croquis-mallina piirtävälle yleisölle. Sam Vannin veikeästi abstraktin ja esittävän rajaa kokeileva Ratsastaja, 1963, esitellään kuvailutulkkauksen keinoin, ja flamenco-tanssija toteuttaa improvisaation Victor Vasarelyn upean punahehkuisen Garam, 1949-1953, teoksen pohjalta. Sarjan viimeisenä esiteltävä teos on Tor Arnen abstrakti värimaalaus Punaista valoa, jossakin, 1980, jonka nimi sekä maalaus itse, toimivat lähtökohtana kolmelle runoilijalle, jotka tulevat paikan päälle lausumaan teoksen innoittamana kirjoittamansa runot.

Mitä teoksia esille kevään näyttelyyn?

KoeTILASSA toteutetaan 04.02. - 10.04. yleisöäänestys, jossa saa antaa äänensä lempiteoksilleen Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmasta. Äänestystuloksen perusteella toteutetaan Näyttely, joka avautuu Projektihuoneessa 15.04.2011. Kiinnostavin teos voi olla uusi tuttavuus tai rakkaana mieleen jäänyt teos. Porin taidemuseo odottaa mielenkiinnolla mitkä teokset nousevat äänestyksessä yleisön suosikeiksi.


Pedagoginen prosessi ja näyttely sarjassa Maire Gullichsen ja modernismi.
Prosessi 04.02.-10.04.2011 / Näyttely 15.04.2011
Porin taidemuseon Projektihuoneessa.

Sähköinen peli MG-peda on myös netissä osoitteessa:
http://www.poriartmuseum.fi/fin/peda/mg-peda/

Avartajat aloittivat Porissa

Millainen on sinun museokäyntisi? Mitä odotat museoilta? Kaipaatko tapahtumia, työpajoja vai jotakin aivan muuta? Tämänkaltaisia kysymyksiä esittivät Satakunnan Museo ja Porin taidemuseo houkutellessaan aikuisyleisön edustajia kehittäämään museoita kanssaan. Molemmat museot ovat mukana Avara museo –hankkeessa vastuualueenaan aikuisväestö ja seniorit. Halusimme aikuisyleisölle suunnattujen palveluiden ja toimintamallien kehittämistyöhön mukaan yleisön edustajia kertomaan toiveistaan ja tarpeistaan. Palautetta on toki molemmissa museoissa kerätty aiemminkin, mutta hankkeen myötä palautteesta haluttiin vuorovaikutteisempaa. Niin syntyi museoiden yhteinen Avartajat-ryhmä.

Houkuttelimme Avartajiin mukaan kaikenlaisia aikuisia museoiden tapahtumissa, sähköpostilistoilla ja verkkosivuilla. Lisäpontta antoi Satakunnan Kansan kirjoittama juttu toiminnan käynnistämisestä. Alkuperäisenä tarkoituksena oli koota n. 5-7 henkilön ryhmä, mutta mukaan ilmoittautui yli 20 museoiden kehittämisestä kiinnostunutta aikuista. Lopulta päätimme aloittaa isolla porukalla, sillä emme raaskineet käännyttää ketään asiasta innostunutta pois. Ilmoituksillamme emme tosin onnistuneet tavoittamaan museoissa käymättömiä ihmisiä, mutta heidätkin tulemme hankkeen toiminnassa huomioimaan.

Avartajien ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Satakunnan Museolla joulukuun alussa. Kahvittelun lomassa kukin kertoi itsestään sekä motiiveistaan osallistua toimintaan. Joulukuulle sovittiin vielä toinen tapaaminen, jolloin kiersimme Satakunnan Museon taustatiloissa. Halusimme näyttää millaisia ihmisiä museossa on töissä, millaisilla resursseilla ja millaisissa tiloissa töitä tehdään, kertoa kokoelmatyöstä jne. Mukana kertomassa työstään oli toimistovirkailija, hankekoordinaattori, kuva-arkistonhoitaja, museonjohtaja, toimistonhoitaja, kokoelmista vastaava amanuenssi, näyttelymestari sekä tekstiilikonservaattori. Saadun palautteen perusteella kierros oli Avartajille mieluisa ja antoi uutta tietoa museon toiminnasta.  

Avartajien tapaamisissa on ollutmukana myös museologian opiskelijoita Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta (Turun yliopisto/Porin yliopistokeskus). He kirjaavat ja havainnoivat ryhmässä käytyä keskustelua ja Avartajien antamaa palautetta. Avartajien tapaamisten anti välitetään museoiden henkilökunnalle ja heidän kanssaan käyty keskustelu puolestaan takaisin Avartajille, jotta voimme yhdessä pohtia millaisia ideoita ja asioita museo voisi toteuttaa ja millaisia - ja mistä syystä - ehkä ei.

Tarkoituksenamme on kevään aikana tutustua Satakunnan Museon eri toimipisteisiin (4 kpl) sekä Porin taidemuseoon kahdesti. Toimintaan tutustumisen lisäksi Avartajat saavat tehtäviä, jotka voivat olla esim. tapahtumien tai työpajojen ideointia, näyttelytoimintojen testaamista tai ääneen ajattelua. Keskusteltavaa ryhmässä tuntuu riittävän ja sille haluamme myös varata riittävästi aikaa. Tulevat tapaamiset näyttävät, millaiseksi Avartajien toiminta muodostuu, mutta alkuaskeleiden jälkeen vaikuttaa vahvasti siltä, että luvassa on rutkasti oppimista ja antoisia hetkiä puolin ja toisin!

Porin taidemuseon AVARANA tavoitteena kovempi tungos museossa

Taidemuseokäyntejä on monenlaisia. Joskus olen kuljeskellut yksinäni kaikuvissa saleissa omia askeleitani kuunnellen, joskus venyttänyt hermojani pitkissä jonoissa ja koettanut tunkea massan mukana teokselta toiselle. Ensimmäisen tilanne on teoksiin keskittymisen kannalta periaatteessa erinomainen, mutta kumpikaan esimerkki ei ehkä ole ideaalitilanteesta. Museokäynti voi olla elämyksellinen yksin tai ryhmässä. Yksin näyttelyyn voi tutustua omien mieltymystensä mukaan omassa tahdissaan. Yhdessä jonkun toisen kanssa tuleekin yllättäen syvennyttyä johonkin teokseen jonka muuten olisi ohittanut. Ajatusten vaihtaminen toisten näyttelykävijöiden kanssa rikastaa parhaimmillaan kokemusta todella paljon.

Porin taidemuseon osahankkeen AVARA MUSEO – aikuisväestö, seniorit ja karttuva kulttuuripääoma perustana on ajatus museosta paikkana, jossa taiteen ja yleisön kohtaamisista syntyy tilanteita elämyksille ja elinikäiselle oppimiselle. Yleisön sijasta voidaan vielä mieluummin puhua monikossa yleisöistä. Yleisöt muodostuvat yksilöistä, erilaisista ihmisistä erilaisine odotuksineen, ennakkoluuloineen ja toiveineen. Hankkeemme yksi tavoite on selvittää aikuiskävijöiden odotuksia, tietääksemme missä olemme tähän mennessä onnistuneet, mitä emme ole tulleet ajatelleeksi, ja miten voisimme parantaa palvelujamme.

Kiinnostavimpana haasteenamme on pohtia mitä kaikkea taidemuseo avoimena oppimisympäristönä voi oikeastaan olla? Minkälaisia ryhmiä aikuisten joukossa on? Onko hedelmällistä kohdentaa palveluja iän, sukupuolen, erityiskiinnostuksen tai erilaisten tarpeiden mukaan? Minkälaisia saavutettavuuskysymyksiä täytyy ratkaista kun taidemuseostamme rakennetaan avointa oppimisympäristöä? Tässä vaiheessa kysymyksiä on paljon!

Museot ovat perinteisesti olleet paikkoja, joissa museolla on vahva asiantuntijan ja oman erityisalansa tiedon auktoriteetin – ”portinvartijan” – rooli. Nykyään tästä ajattelusta on paljolti luovuttu ja taiteen ja yleisön kohtaamista pidetään hetkenä jolloin teoksen merkitykset syntyvät, ja jokainen kohtaaminen nähdään yhtä arvokkaana. Viime viikon AKTIIVI –verkoston seminaareissa Helsingissä puhuttiin paljon yleisöjen ottamisesta mukaan oppimisen sisältöjen rakentamiseen. (katso http://elgg.mcampus.fi/aktiivi/pg/pages/view/1313/ )Yksin oppimisen sijaan elinikäisessä oppimisessa pidettiin tärkeänä yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta. Tietojen ja kokemusten jakaminen muiden kanssa nähdään mielekkääksi ja hyvin toimivaksi tavaksi oppia. Tämä on hyvä lähtökohta myös keskustelevalle museo-oppimiselle.

Koska aikuisväestössä on edelleen paljon myös museoiden ei-kävijöitä, ajattelemme että museoiden ymmärtäminen oppimisympäristöksi voisi tuoda meille myös uusia yleisöjä ja aktivoida nykyisiä. Kun museo käsitetään avoimeksi oppimisympäristöksi, on kenties helpompi nähdä että museon tarjoamia sisältöjä voi lähestyä omista lähtökohdistaan, hakea sitä mikä juuri itselle tuntuu kiinnostavimmalta. Elämyksiä, tietoa, tunteita, uusia ajatuksia!