Ensimmäiset AVAAMO-kokoontumiset ovat olleet Lappeenrannassa, Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Tampereella tammi-helmikuun vaihteessa. Kaikissa on lähdetty mielenkiintoisella tavalla liikkeelle. Ryhmät eroavat toisistaan, mutta tietyllä tavalla myös samanlaisia mm.´
- kaikki ryhmät edustavat museoiden moniammatillisuutta eli aikuiset oppijana tullaan näkemään AVAAMOiden puitteissa useasta eri museoammatillisesta näkökulmasta.
- Aikuisen tietovarannon hyväksikäyttöä pohditaan lähes kaikissa ryhmissä.
- Museon hyvinvointia tuottava näkökulma, ei-kävijänäkökulma, museohenkilökunnan ulkopuoliset tiedon tuottajana toisille museokävijöille.
- Eri menetelmiä päästä havaintoon käsiksi aikuiskävijän museokokemuskseen kokeillaan jne.
CICERO painottaa oppimisessa tiedon rakentamista yhdessä, joten välitän tässä teille kaikille hiukan tietoa toistenne toiminnasta.
Lappeenrannassa ohjelma, jota ryhmässä aletaan käsitellä tarkemmin AVAAMO-kokoontumisten puitteissa on Museo-mummo /vaari -ohjelma, jota Etelä-Karjalan museossa parhaillaan kehitetään, työnimenä ryhmässä on Sukupolvia yhdistävät mallit museoissa. Tapaamme seuraavan kerran Lappeenrannassa tiistaina 29.3.2011, jolloin ryhmänä seuraamme yhden Museo-mummo –ohjelman, dokumentoimme sen (sovitaan myöhemmin millä tavalla) ja keskustelemme sitä ryhmässämme. Lappeenrannan tapaamisessa heräsi mielenkiintoa myös aiheeseen markkinoinnin, tiedotuksen ja museopedagogiikan suhde. Tätä aihetta pohditaan mm. artikkelissa Networks and Partnerships: Building Capacity for Sustainable Audience Development, kirjoittanut Ian Blackwell an Sarah Scaife teoksessa The Responsive Museum – Working with Audiences in the Twenty-First Century (toim. Lang-Reeve-Woollard). Kirja on saatavilla mm. Amazonissa (hinta n. 90 euroa). Suosittelen kirjaa! Lappeenrannan ryhmästä on kirjoitettu blogikirjoituksessa AVAAMO-toiminta alkoi (25.1.2011).
Rovaniemen AVAAMO-ryhmässä on toimijoita Lapin maakuntamuseosta ja Arktisesta keskuksesta, jotka toimivat samassa fyysisessä Arktikum-rakennuksessa. Ihan Arktikumin viereen on jo noussut Metsähallituksen uusi toimitalo, jossa avataan Pilke-tiedekeskus alkukesän puitteissa. Eikä kovin kaukana tästä ole Korundi, johon tulee sijoittumaan Rovaniemen taidemuseo ja Lapin kamariorkesteri. Voisi puhua kulttuurikeskittymästä ja ryhmä on siten hyvin moniammatillinen, kattaen muita toimijoitakin kuin vain museoita. Rovaniemen AVAAMOssa on myös Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan aikuiskasvatuksen lehtori. Tämä on AVAAMO-toiminnan ideaaliajatus, että mukaan on saatu myös alueen oma kasvatustieteen edustaja. Jokainen AVAAMO-ryhmä voisikin miettiä, ketä kasvatustieteen alan asiantuntijaa voisi kysyä tulemaan mukaan vielä kevään muihin tapaamisiin ja siten saada aloitettua ehkä uutta verkostoa omalla alueellaan (museo – kasvatustiede). Rovaniemen ryhmä toteuttaa dokumentoinnin ja testaamisen ennen meidän seuraavaa kokoontumistamme ( ti 15.3.2011). Tässä kuvausta, mitä tuleman pitää:
Arktikumiin kutsutaan vierailulle 5-10 henkilöä siten, että he ensin kiertävät omatoimisesti / itsenäisesti sekä Arktisen keskuksen että Lapin maakuntamuseon näyttelyt, syövät lounasta (tarjotaan) ja tämän jälkeen kokoontuvat ryhmänä keskustelemaan kokemastaan. Tämä keskustelu (1 h) nauhoitetaan / äänitetään, ja sitä ovat ohjaamassa lehtori Helena Koskinen Lapin yliopistosta ja museovalvoja-opas Maisa Laitinen Lapin maakuntamuseosta. Ryhmälle esitetään joitakin kysymyksiä keskustelun tueksi, mutta periaate on, että osallistujat käyvät läpi niitä kokemuksia, jotka heille jäi mieleen / he jäivät miettimään. Ryhmäkeskustelun tallenteen purku tapahtuu seuraavassa AVAAMO-tapaamisessa ti 15.3.2011. Tallennetta kuunnellaan ja analysoidaan yhdessä. Huomio kohteissa, joissa oppimista voi olettaa tapahtuneen puhujassa.
Rovaniemen AVAAMOssa halutaan kiinnittää huomiota aikuisten oppimiseen näyttelyssä ja erityisesti analysoinnissa tullaan (toivottavasti kirjaan suurin piirtein oikein tässä) kiinnittämään huomiota, milloin ryhmän keskustelijat viittaavat puheessa näyttelyssä kokemaansa /oppimaansa jo olemassa olevaan arkitietoonsa eli olemassa olevaan tietovarantoonsa. Tämä on yksi aikuisoppimisen mielenkiintoinen näkökulma. Purkutilanne tulee olemaan meille kaikille mielenkiintoinen oppimistapahtuma.
Jyväskylään oli kokoontunut museoväkeä Kuopiosta, Varkaudesta ja Jyväskylän useammasta museosta. Jälleen ryhmä oli moniammatillinen sekä ryhmässä näkyy pitkään toteutettu monipuolinen pedagoginen toiminta alueella. Kokoontuminen oli Suomen käsityön museossa (SKM), jossa tullaan toteuttamaan myös ryhmäseuranta. SKM:ään oltiin oltu yhteydessä kaupungin eräästä yksiköstä, josta haluttiin tulla TYHY-toiminnan puitteissa museokäynnille. Ryhmä oli toivonut työpajatyyppistä toimintaa yhdeksi osaksi vierailua. Museon alustavaan vierailusuunnitelmaan kuuluu, että ryhmälle järjestetään ns. backstage-kierros ”perinteisen” opastuksen sijaan. Ryhmässä voi olla myös ns. ei-(aktiivisia) museokävijöitä, joten ryhmän puitteissa toteutetaan pre-post-kyselyn muodossa asennemittaus, mitä vaikutusta tämän tyyppisillä toiminnoilla (työpaja, museossa tapahtuvan työn esittely) ryhmän henkilöihin mahdollisesti on, vai onko? Mielenkiintoinen ryhmä tulossa tästäkin. Jyväskylän seuraava AVAAMO-tapaaminen on samana päivänä, kun ryhmä vierailee Suomen käsityön museossa eli 27.4.2011.
Tampereen AVAAMO-ryhmä on kooltaan yhtä iso kuin Rovaniemen ryhmä eli yli 10 osanottajaa. Alun perin ajatuksena oli pitää ryhmät 6-8 hengen ryhminä, jotta keskustelu onnistuu mahdollisimman hyvin, mutta toistaiseksi on keskustelua syntynyt näissä isoissa ryhmissäkin oikein hyvin! Tampereen ryhmässä kokoontuu niin kuin muissakin moniammatillista museohenkilökuntaa Tampereen museoista, Hämeenlinnasta, Vaasasta, Sastamalasta (tulossa seuraavaan tapaamiseen) ja Kankaanpäästä. Ryhmän koostumus on sikäli erilainen muihin AVAAMO-ryhmiin verrattuna, että siinä on mukana myös Avara museo –hankkeen osatoimijoita sekä Suomen museoliiton vahvistusta. Tampereen dokumentointikohteeksi valikoitui keskustelujen jälkeen Sara Hildenin museon Subodh Gupta –näyttely. Itse AVAAMO-ryhmä toimii testiryhmänä eli ryhmän muut kuin SH-museon jäsenet ovat ”näyttelykävijöitä”, jotka toteuttavat ääneenajattelumenetelmää näyttelyssä . SH-museon jäsenet toimivat menetelmän havainnoijina ja kirjureina. Pohdinnan alle jäi vielä, käytämmekö tallentavaa välinettä testauksessa, mutta tätä ehditään miettiä, kun testivierailu järjestetään 4. huhtikuuta. Pohdinnan alle voi ottaa Rovaniemen AVAAMOn menetelmän: ryhmäkeskustelu museokäynnin jälkeen, josta analysoidaan kohtia, milloin näyttely herätti aikuiskävijässä linkin omaan tunteeseen, tietoon, kokemukseen eli omaan tietovarantoon?
Kun kaikkien ryhmien testaukset liittyvät jotenkin näyttelyssä käyntiin, suosittelisin, jotta AVAAMO-toiminta ei aiheuta liikaa ylimääräistä työtä, että tutustumme kaikki Petra Korhosen laatimaan raporttiin Museokävijän prosessikuvaus (linkki löytyy tästä blogista mm. Tietopankista). Voimme peilata omia kokeilujamme esim. tähän kirjalliseen materiaaliin. Espoon kaupunginmuseon henkilökunnan kanssa kirjoitettu raportti Kuinka päästä käsiksi kävijän kokemuksiin? – Ääneenajattelumenetelmä Ötzi - Alppien jäämies –näyttelyn arviointityöpajassa ilmestyy ihan lähipäivinä blogiin... Sitäkin voi ilmestyessään silmäillä.
Tämän jälkeen jatketaan enemmän ryhmäkohtaisesti sähköpostin vaihtoa. Kauniita hiihtolomapäiviä teille, joilla loma on, muutoin kaikille aurinkoisia päiviä
Helsingissä Leena t 16.2.2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti