Avaamo-tapaamisissa kiertänyttä kirjallisuutta

Kirjallisuutta, jota kiertänyt joissakin AVAAMO-ryhmissä, joten tässä vähän lisätietoa niistä:

· Sain tämän kirjan Jyväskylässä museolehtori Raija Manniselta. Suomen käsityön museo on ollut mukana jo 90’luvulla tällaisessa Socrates projektissa, jolta on tullut julkaisu:
Martin, B. (1999) (Ed.) Adult Education and the Museum. Finals Report on the Socrates Project TM-AE-995-DE-1. Supported by the DGXXII of the European Commision. International perspectives in adult education 23.The Institute for International Cooperation of the German Adult Education Association (IIZ/DVV): Bonn: Leppelt Druck + Repro GMbh.
Suomen käsityön museon hankeaihe oli: Immigrant Education (s. 90 julkaisussa). Lisätietoa voi kysyä Raijalta suoraan.

Ruotsissa on tullut mielenkiintoisia väitöskirjoja viime vuosina mm:
· Ljung, B. (2009). Museipedagogik och erfarende. Doktorsavhandling från Pedagogiska institutionen159. Stockholms universitet. Tässä väitöksessä on haastateltu mm. noin 100 ruotsalaista museopedagogia, miten he kokevat ja ymmärtävät, mitä on museopedagoginen työ. Löytyy myös pdf-muodossa googlaamalla.
· Insulander, E. (2010). Tinget, rummet och besökaren. Kävijänäkökulmaa ja hyviä vinkkejä arviointi/tutkumusmenetelmiin. Löytyy myös pdf-muodossa.

Kaikille on varmaan jo tullut tietoa jossakin vaiheessa Oppimisen sillat -tutkimushankkeessa tehdystä julkaisusta:
· Kumpulainen, K., Krokfors, L. Lipponen, L., Tissari, V., Hilppö, J. & Rajala, A. Oppimisen Sillat. Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. Teos löytyy verkkoversiona suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: http://www.oppimisensillat.fi/ Täältä löytyy oppimisen kaikkiallisuudesta, jaetusta asiantuntijuudesta, toimijuudesta, moniammatillisuudesta.

Muutamia julkaisuja, joissa pohditaan tulevaisuuden oppimisympäristöjä:
· Rajala, A,. Hilppö, J., Kumpulainen, K., Tissari, V., Krokfors, L., & Lipponen, L. (2010). Merkkejä tulevaisuuden oppimisympäristöistä. Raportit ja selvitykset 2010:3. Opetushallitus. Verkkoversio saatavilla http://www.oph.fi/julkaisut/2010/merkkeja_tulevaisuuden_oppimisymparistoista
· Aktiivi -hankkeessa on laadittu ennakointiraportti Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa. Raportti löytyy digitaalisessa muodossa http://www3.tokem.fi/kirjasto/tiedostot/Saloniemi_B_3_2011.pdf.

OECD on tehnyt julkaisun, jossa pohditaan oppimista tosi monesta näkökulmasta:
· Dumont, H., Istance, D. & Benavides, F. (Eds). (2010). The Nature of Learning. Using Research to Inspire Practice. Centre for Educationa Research and Innoavation (CERI). OECD. Verkkoversiona saatavilla osoitteessa http://www.oecd-ilibrary.org/education/the-nature-of-learning_9789264086487-en. Seuraavaksi odotellaan raporttia innovatiivisista oppimisympäristöistä, ehkä loppuvuodesta 2011.

Jos ei vielä ole teidän museollanne teosta Lifelong Learning in Museums – A European Handbook (Gibbs-Sani-Thompson, eds.) Täältä vaan lataamaan http://www.ibc.regione.emilia-romagna.it/wcm/ibc/menu/attivita/07formaz/formdidat1/didamus/par1/materiali/par1/llml_en.pdf Kaija Kaitavuori on ollut Suomesta mukana tässä projektissa. Ja kuten otsikko sanoo, kyseessä on käsikirja. Kannattaa tutustua.

Jos sinua mietityttää museopedagogiikan historia ja mitä oppimisesta museoissa on kirjoitettu 50-luvulta lähtien, suosittelen CECAssa tehtyä julkaisua Museums and Education ICOM-CECA Publications 1952-2006. Gesché-Koning N. (Ed.). Tässä on aika lailla kansainvälistä katsausta. Vuodesta 2006 eteenpäin julkaisuja ja artikkeleita on sitten alkanutkin tulla ihan toisella vauhdilla.

Helsingin Design vuosi painaa päälle, joten en voi olla heittämättä tätä kirjaa: Design för lärande (2008), Rostvall Anna-Lena ja Staffan Selander toimittajina. Norstedt Akademiska Förlag. Jos on oppimista kaikkialla, niin oppimistakin voi/pitää/pystyy disainata.

Tässä näin aluksi, viikonloppulukemiseksi 9.9.2011/ Leena t

Oppijan tietovarannot - toimijuus - tutkiva ja osallistava pedagogiikka

Helsingin yliopiston OKL:n Oppimisen sillat -tutkimusryhmän tutkija Antti Rajala on antanut aloitteen opettajille keskustella otsikon aiheista osoitteessa

http://opettajatv.yle.fi/node/12678.

Jos luet tekstejä niin, että korvaat sanan

• koulu/luokka sanalla museo/näyttely
• koulutieto sanalla museotieto
• kirjatieto sanalla opastus/näyttelyn antama tieto/museon antama tieto

saat aika mielenkiintoista tekstiä. Kannattaa kokeilla! Otan tässä yhden näytteen, teksti on alkuperäisesti Antin tekstiä kohdasta Tutkiva ja osallistava pedagogiikka:

Yksi keskeinen osa tällaista pedagogiikka ovat museon vuorovaikutuskäytännöt. Tähän liittyy kysymys, onko oppijoilla/museokävijöillä mahdollisuus aloittaa keskusteluja ja kommentoida toistensa puheenvuoroja. Toisaalta on kysymys siitä, onko oppijoiden suullisten ja kirjallisten puheenvuorojen /toimintojen/ tarkoituksena vakuuttaa opas/museolehtori arvioimaan tuotos positiivisesti vai nähdäänkö ne ensisijaisesti osana keskusteluja muiden osanottajien, myös museokävijöiden kanssa. Kolmanneksi kannattaa kiinnittää huomiota, voidaanko museossa tapahtuvia keskusteluja luonnehtia tutkiviksi; toisin sanoen pohditaanko niissä eri vaihtoehtoja, perustellaanko mielipiteet, vaaditaanko perusteluja muiltakin, nostetaanko esiin erimielisyyksiä ja ratkaistaako erimielisyydet keskustellen. Kysynkin, minkälaisia ovat vuorovaikutuskäytännöt omassa museossanne/museopalveluissanne? Toteutuvatko yllä luonnehditut asiat? Miten tai miksi ei?

Antti viittaa toisessa kirjoituksessa Thinking Together menetelmään http://thinkingtogether.educ.cam.ac.uk/

Voikin ryhtyä miettimään, josko tämäkin menetelmä kävisi Thinking Aloud ja Talking Aloud - menetelmien lisäksi, kun pyritään selvittämään kävijöiden ajatuksia, oppimiskokemuksia jne. museokäynnillä yleensä, mutta myös näyttelykontekstissa. Näitähän olemme pohtineet toistaiseksi Avara museo - hankkeen kokeiluissa.

14.2.2011 Leena t

CICERO - museopedagogiikan pohdintaa hankkeessa

Sovimme viime hanketapaamisessa Tampereella, että kirjoitetaan blogiin pari kohtaa olemassa olevan suomalaisen museopedagogisen kirjallisuuden pohjalta (ks. kirjallisuutta esim. blogipostauksessa Aikuinen avoimissa oppimisympäristöissä 27,.10.2010), jotka sopivat tai eivät niinkään sovi Avara museo - kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hankkeeseen, kun oppijoina ovat aikuiset museossa.

Kiinnitin lukiessani huomiota kohtiin, joissa puhutaan museon kehittämisestä osallistavan pedagogiikan näkökulmasta. Museota oppimisympäristönä ei voi kehittää vain pedaogit vaan sen tulee olla museon kokonaisvaltaisempaa toimintastrategiaa, lainaus siten Kaija Kaitavuorelta (Museologia tänään s. 293): Keiden vastuulla osallistaminen museossa sitten on? Kyseessä on kaikkien museon toimijatahojen asia. Pedagoginen osasto on keskeinen, mutta se ei voi toimia erillään …. Aikuispedaoginen tavoite (jos sellainen museolla halutaan olevan) tulee olla koko museon tavoite. Toinen kohta, jota pidän hankkeessamme tärkeänä ja jossa on olennaisia termejä (oppimisen prosessi ja oppimisprosessin tuotosten (learning outcomes) mittaamisen vaikeus) on Rikka Haapalaisen tekstikohta (Museologia tänään. s. 328): Museoiden käynnistämät oppimisprosessit … tähän liiittyvä oppiminen on ”epäluotettavaa”, ei mitattavissa olevaa kokemusta.

Kohta, jossa makustelin oppimisympäristö-sanaa on tekstikohta (Malmisalo-Lensu & Mäkinen: Museologia tänään s. 298) : Suomessakin sovellettiin kansainvälistä demokraattisajatusta museosta koko kansan oppimisympäristönä... ja alaviitteeessä viitataan mm. sanoihin kirkkokahvit … näytelmä …. Suuri yleisötapahtuma … teemapäivä. Mikä siis voidaan lukea pedagogiseksi toiminnaksi? Oppimisen kaikkiallisuuden näkökulmasta myös nämä ovat oppimisen paikkoja ja edellinen tekstikohta viittaa yli sadan vuoden taakse, joten tässä kohdin ollaan varmaan jo ihan toisilla linjoilla tänä päivänä. Seuraavan Riikka Haapalaisen lauseen kanssa en ole eri mieltä - päin vastoin vaan se herätti ajatukseni hankkeen parissa - kun hän kirjoittaa museon kommunikaatiotaidoista yleisön kanssa (Museologia tänään, s. 336): Museot eivät ole onnistuneet löytämään kommunikaatiotapoja, joilla tehdä museoista suurelle yleisölle merkityksellisiä. Tässä kohdin ryhdyin miettimään, löydetäänkö Avara museo -hankkeessa kommunikaatiotaitoja aikuisyleisön kanssa, jossa "apuna" käytetään aikuispedagogisia menetelmiä. Tähän saadaan vastauksia hankkeen aikana.

Aikuinen avoimissa oppimisympäristöissä

Hanketapaamisessa Tampereella 21. lokakuuta 2010 aloitettiin pohdintaprosessi, mitä oppiminen tai pedagogiikka tarkoittaa, kun hankkeen nimi on Avara museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille. Keskusteluun valmistauduttiin lukemalla ennen tapaamista sovitut artikkelit museopedagogiikasta, joita suomeksi on julkaisut viime vuosina (2005 – 2008):

• Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n Missiot http://www.pedaali.fi/ yhdistyksen nettisivustolta (vuodelta 2005, jolloin yhdistys perustettiin)
• Museopedagogiikan määrittelyä teoksessa Venäläinen Päivi (toim. 2007) Kulttuuriperintö ja oppiminen, saatavilla pdf-muodossa osoitteesta http://www.edu.fi/download/124309_Kulttuuriperinto_ja_oppiminen.pdf , sivut 104-111
• Museologia tänään (toim. P. Kinanen, 2007) –julkaisusta 4. pääkappale: Museo viestijänä, joka sisältää Marja-Liisa Rönkön artikkelin Museo mediana. Historiallinen katsaus käsitee aihetta mm. museoarkkitehtuurin ja näyttelyn näkökulmasta (fyysinen oppimisympäristö näkökulma) siirtyen museon rooliin viestijänä nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Kaija Kaitavuori, pitkä kokemus museopedagogian alalta, kirjoittaa yleisötyöstä, Museo ja yleisö. Mieleen jäävin näkökulma on että, on vaikea erottaa yleisötyötä ja museoiden museopedagogista toisistaan tai toisin ilmaistuna, museopedagoginen työ on olennainen osa museon yleisötyötä. Anne-Maija Malmisalo-Lensu ja Minna Mäkinen pureutuvat aiheeseen Museo oppimisen paikkana käsitellen kirjoittajista eniten aihetta museopedagogiikka ja sen historia. Kirjoittajat esittelevät museopedagogisen työn eri variaatioita nykyaikana monien käytännön esimerkkien kautta. Riikka Haapalaisen artikkeli pohtii aihetta Museo verkossa. Tässä aiheessa huomaa ajan kulun nopeasti se mikä vuonna 2007 oli tietoteknologisesti uutta, on mennyt jo kovasti eteenpäin näiden muutaman vuoden aikana. Mutta mikä hyvä Haapalaisen artikkelista jää käteen, teknologioiden vaihtuessa, verkkomateriaalisuunnittelu pohjautuu paljon myös pedagogiseen ja yleisötyöajatteluun, jotka aiheena eivät vanhene yhtä nopeasti kuin varsinainen teknologia.
  Lukeminen pyydettiin tekemään kriittisellä ja analysoivalla tavalla. Museopedagogiikka ja museopedagoginen kirjoittaminen on paljolti pohjautunut 1990-2000 luvuilla koulu-museo-lapset-akselille – ei kuitenkaan kaikki, niin kuin edellä mainitut artikkelit osoittavat. Koska tässä hankkeessa kohderyhmänä on aikuiset ja museon kehittäminen avoimen oppimisen paikkana heille, oli lukemisen yhteydessä tarkoitus nostaa aikaisemmasta kirjallisuudesta esille kaksi sellaista kohtaa, jotka tuntuvat palvelevan museopedagogiikan hyvää tekevistä monista vaikutuksista erityisesti tässä hankkeessa. Samoiten tuli lukiessa nostaa esille kaksi sellaista kohtaa, jotka eivät niinkään palvele museopedagogista aikuisnäkökulmaa.

Hanketapaamisessa keskusteltiin aiheesta aktiivisesti. Päätimme siirtää aiheen prosessoinnin tänne blogiin, jotta kirjoittajien ajatuksia voi kommentoida kuka tahansa. Visiona on kehitellä Avara museo-museopedagoginen määritelmä, kun kohderyhmänä on aikuiset. Huom! Vision nimi on todella työnimi, ensimmäisenä tulee mieleen, onko olemassa sellaista kuin aikuismuseopedagogiikka tai tarvitaanko tällaista määritelmää!
Osahanketoimijat eri museoista tulevat kirjoittamaan tänne tämän syksyn (2010) aikana omat oppimiskäsityksensä ja peilaavat niitä mainittuihin artikkeleihin (kaksi tukevaa kohtaa). Tässä lähtee ensimmäinen yksi oppimiseen liittyvä oma näkökulmani: Oppiminen on tiedon rakentamista yhdessä. Osahankkeiden puitteissa tulee postauksi aiheesta lisää.
27. lokakuuta 2010 Leena Tornberg

TAP-näyttelyarviointimenetelmää testattiin

11.10.2010 Tietopankkiin lisättiin lyhyt juttu TAP (Thinking/Talking Aloud Protocol) menetelmän testauksesta. Haluatko vaihtoehdon kirjallisille asiakaspalautteille? Katso Tietopankista lisää.

Terveisiä MumAE-konferenssista Kööpenhaminasta (23.9-30.9.2010)

Pikaisimmat terveiset Museums meet Adult Educators-konferenssista. Konferenssin yksi aktiivisimmista järjestäjistä oli Englannin kansallinen NIACE The National Institute of Adult Continuing Education, kotisivu http://www.niace.org.uk/. Insituutin ajatus on rohkaista aikuisia kaikenlaisen oppimisen ääreen. Paikalla oli tutkijoita mm. Simon Beer, Essex Havard, Jan Novitzky, jotka ovat tehneet pitkään työtä informaalien oppimimisen paikkojen parissa kuten museot ja kulttuurilaitokset.

Toinen mielenkiintoinen linkki on EAEA European Association for the Education of Adults, jota esitteli pääsihteeri Gina Ebner Brysselistä. EAEA:n tiedotusosasto on Suomessa, josta sanotaan heidän kotisivullaan http://www.eaea.org/fi/index.php?k=3058 :
Toimisto koostuu yhdestä työntekijästä, Johanni Larjangosta. Useimmiten hänet löytää tietokoneensa äärestä lisäilemässä uusia tietoja EAEA:n kotisivuille, mutta hän osallistuu myös seminaareihin ja tapaamisiin, yrittäen elää elinikäisen ja elämän täyteisen oppimisen periaatteiden mukaisesti.

NIACEn henkilökunnan kanssa keskusteltiin yhteisistä mielenkiinnon rajapinnoista, joiden eteen tullaan ehkä työskentelemään ensi vuoden aikana tai tulevaisuudessa yleensä. Yhteydenotto Suomen EAEA tiedotustoimistoonkaan on työn alla. Miten asiat alkavat kehittyä, kerrotaa siitä lisää täällä.

Avara museo - kehittyvä oppimisympäristö aikuisille: Tietopankki

Avara museo - kehittyvä oppimisympäristö aikuisille: Tietopankki

Mainitsin hanketapaamisessamme eilen Collect and Share linkin. Kotisivu löytyy osoitteesta: http://www.collectandshare.eu/ Sivusto sisältää tosi paljon materiaalia, joten sovitiin eilen tapaamisessamme, että jos tänne lähetetään linkkejä toisille tiedoksi, ei lisätä vain linkkiä, että "tässä aiheesta lisää" "tai tässä olisi lisätietoa aiheesta", vaan tulee lyhyesti kuvailla, mitä erityistä sivustolta löytyy. Yritän siten lyhyesti: Collect and share on jo "vanha linkki (tässä media-ajassa)" luotu yli viisi vuotta sitten ja aktiivista tapahtumaa on ollut etenkin silloin. Suomen linkki näyttää ohjaavan Kiasmaan (vuoden 2004 tiedoilla), joten olisi kiva kuulla jotakin Kiasmasta, miten hanke on nykyään siellä esillä, aktiivisessa käytössä ta miten jatkunut. Mielenkiintoista on lukea suomalaisen Sanna Rekolan artikkeli: http://www.collectandshare.eu/good/index.aspxHankkeessamme olemme kehittämässä myös hyviä käytäntöjä aiheesta aikuiset oppijana museossa sekä tämän tiedon levittämistä, joten mielenkiintoinen kohta sivustossa on osoitteessa http://www.collectandshare.eu/studies/search.aspx(ja klikkaillen: homepage - case studies - case studies sivuston ensimmäiseltä riviltä klikataan "To search the case study database, please klick") Eli tästä halusin kertoa: täältä voi hakea eurooppalaisia hankkeita (vertailla löytyykö oman kohderyhmän hankkeita muualta, tai millaisia on ollut noin 2000-luvun puolivälissä), jotka liittyvät aikuisiin tai elinikäiseen oppimiseen: esim. valitsin kokeilumielessä ikäluokaksi 16-25, participants (tässä puhutaan tosiaan participants ei esim. kävijä) migrants, ja sain 10 hanketta, jotka ovat käsitelleet nuoria maahanmuuttajia. Meidän hankkeen kannalta, siellä näyttää olevan kohderyhmä työttömät, seniori-hankkeita saa selville hakemalla ikäluokan mukaan. Sivuston ja linkin takana on paljon samoja ihmisiä, jotka ovat järjestämässä/esíintymässä tulevassa Museum meet Adult Education -konferenssissa Kööpenhaminassa tämän vuoden syyskuussa, josta varmaan lisää tapahtuman jälkeen tässä blogissa. Ja lopuksi summa summarum ja itsearviointia: vieläkin pitäisi saada lyhyemmin ilmaistua asioita. Mutta tästä aloitan.