Hei, me tehtiin näyttely!

Miten Atamon-säilöntäaine liittyy Poriin? Miksi Paulan hiukset piti kihartaa? Entä mitä Kari kuunteli kasettimankastaan? Nämä tarinat selviävät Satakunnan Museossa, jossa Museoiden yönä 19.5. klo 18 avautuu yleisön esineitä esittelevä näyttely Karin kasettimankka ja muita tarinoita.

Satakunnan Museo ja Porin taidemuseo kutsuivat loppuvuodesta 2010 museoiden kehittämisestä kiinnostuneita aikuisia mukaan Avartajat-ryhmään. Tavoitteena oli saada yleisön ääni aikuisille suunnatun museotarjonnan kehittämisessä paremmin kuuluviin. Kevään 2011 aikana avartajat tutustuivat museoiden toimintaan, tiloihin ja ihmisiin, antoivat palautetta ja ideoivat uutta. Syksyllä ryhmä jatkoi toimintaansa Satakunnan Museon kanssa näyttelynteon merkeissä. 

Avartajien näyttelytiimi kuvattavana. 

Karin kasettimankka ja muita tarinoita -näyttelyä varten viisi miestä ja seitsemän naista valitsi esineen, joka on heille jollakin tavalla merkityksellinen. Näyttelyn esinevalinnat ovat henkilökohtaisia ja liittyvät eri elämänvaiheisiin, tärkeisiin ihmisiin, asuinpaikkoihin ja harrastuksiin. Esineet on sijoitettu Satakunnan Museon perusnäyttelyyn museoesineiden rinnalle, mikä mahdollistaa yhteyksien ja erojen pohdinnan eri aikakausien välillä. Näyttely on esillä Satakunnan Museossa 19.5.–14.10.2012. 

Näyttelynteko avartajien kanssa on ollut hieno kokemus. On ollut ilo todeta kuinka innoissaan he ovat siihen osallistuneet. Näistä kokemuksista sitten lisää vielä tuonnempana...

Ihmisten museo

Riverside Museum

Pääsin viime viikolla LEM-hankkeen puitteissa opintovierailulle Riverside Museumiin Glasgowssa. Kyseessä on liikenteen alan erikoismuseo, jonka uusi, arkkitehti Zaha Hadidin suunnittelema, museorakennus avautui kesällä 2011. Ensimmäisten 10 viikon aikana museo keräsi huikeat 500 000 kävijää! 

Rekonstruoitu glasgowlainen katu liikkeineen

Riverside Museum on Glasgown kaupungin (city council) omistama ja osa Glasgown museoiden muodostamaa kokonaisuutta. Riverside Museum, kuten myös muut Glasgown museot, perustuu hyvin asiakaslähtöiseen toimintakonseptiin: museot todella toimivat yhteisöään eli Glasgown asukkaita varten ja yhdessä heidän kanssaan.

Riverside Museumin näyttelysuunnittelussa kaiken taustalla on ollut kaksi peruskriteeriä: ensinnäkin näyttelyyn valittavien esineiden tulee olla merkittäviä kokoelman kannalta ja toiseksi niiden tulee kiinnostaa museokävijää.

”It´s about people and their stories”

Yleisnäkymä näyttelytilasta

Ihmiset ja tarinat ovat keskiössä Riverside Museumissa. Tarinoita esitellään esineiden lisäksi tekstien, interaktiivisten multimediataulujen sekä videoiden avulla. Museo on tehnyt suuren työn kerätessään Glasgown asukkaiden tarinoita ja muistoja talteen. Museo myös etsi käsiinsä näyttelyyn esille valittujen esineiden oikeita omistajia, tallensi heidän tarinansa ja liitti ne näyttelyn kokonaisuuteen. Lopputuloksena näyttelyssä on 400 henkilökohtaista kommenttia ja tarinaa glasgowlaisilta ihmisiltä.

”Just talk to them!”

Digitaalinen palautetaulu

Museon tulee tuntea yleisönsä. Glasgown museot ovat tehneet vuosien ajan kävijätutkimuksia ja evaluaatioita eri toiminnoistaan, ja käyttänyt tuloksia hyväksi uuden museon suunnittelussa. Esimerkkejä museon yleisötutkimuksista löytyy täältä.

Riverside Museumia rakennettaessa yleisön näkemyksiä kartoitettiin muun muassa eri teemoihin keskittyvien asiakasraatien (advisory panels) avulla. Raateja oli viisi: saavutettavuusraati (access panel), yhteisöraati (community panel), oppimisraati (education panel), lapsiraati (junior panel) ja teiniraati (teen panel). Näiden lisäksi konsultoitiin myös akateemista raatia. Lue lisää asiakasraatien toimintaperiaatteista täältä. Kyseessä on samankaltainen toimintamalli kuin porilaiset Avartajat Avara museo -hankkeessa tai Lappeenrannan museoiden asiakasraati. Raatien avulla on mahdollista saada ensikäden tietoa yleisön ajatuksista, kiinnostuksen kohteista ja oppimistavoista. Yksinkertaisesti: mikä museossa toimii ja mikä ei? Mihin suuntaan museota kannattaa kehittää?

Clippers -peli

Glasgowssa esimerkiksi lapsiraati osallistui näyttelyyn tulevan interaktiivisen pelin kehittämiseen. Pelin ideana on saada skotlantilaiset teetä kuljettaneet Clipper-laivat Intiasta kotiin mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti. Museon henkilökunta esitteli pelin idean lapsiraadille ”paperiversiona”, pyysi heitä pelaamaan peliä ja kertomaan arvionsa siitä. Peliä muokattiin lasten arviointien mukaisesti. Myös pelin digitaalisen version kehittäjät sitoutettiin ottamaan raadin mielipide huomioon.

Riverside Museum ja Glasgown museot ovat erinomainen vierailukohde museoammattilaiselle. Jos et pääse paikan päälle, kannattaa tutustua ainakin museoiden verkkosivuihin. Museot jakavat mielellään kokemuksiaan ja osaamistaan, ja verkkosivuilla onkin paljon materiaalia mm. kävijätutkimuksiin liittyen.

Avartajat aloittivat Porissa

Millainen on sinun museokäyntisi? Mitä odotat museoilta? Kaipaatko tapahtumia, työpajoja vai jotakin aivan muuta? Tämänkaltaisia kysymyksiä esittivät Satakunnan Museo ja Porin taidemuseo houkutellessaan aikuisyleisön edustajia kehittäämään museoita kanssaan. Molemmat museot ovat mukana Avara museo –hankkeessa vastuualueenaan aikuisväestö ja seniorit. Halusimme aikuisyleisölle suunnattujen palveluiden ja toimintamallien kehittämistyöhön mukaan yleisön edustajia kertomaan toiveistaan ja tarpeistaan. Palautetta on toki molemmissa museoissa kerätty aiemminkin, mutta hankkeen myötä palautteesta haluttiin vuorovaikutteisempaa. Niin syntyi museoiden yhteinen Avartajat-ryhmä.

Houkuttelimme Avartajiin mukaan kaikenlaisia aikuisia museoiden tapahtumissa, sähköpostilistoilla ja verkkosivuilla. Lisäpontta antoi Satakunnan Kansan kirjoittama juttu toiminnan käynnistämisestä. Alkuperäisenä tarkoituksena oli koota n. 5-7 henkilön ryhmä, mutta mukaan ilmoittautui yli 20 museoiden kehittämisestä kiinnostunutta aikuista. Lopulta päätimme aloittaa isolla porukalla, sillä emme raaskineet käännyttää ketään asiasta innostunutta pois. Ilmoituksillamme emme tosin onnistuneet tavoittamaan museoissa käymättömiä ihmisiä, mutta heidätkin tulemme hankkeen toiminnassa huomioimaan.

Avartajien ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Satakunnan Museolla joulukuun alussa. Kahvittelun lomassa kukin kertoi itsestään sekä motiiveistaan osallistua toimintaan. Joulukuulle sovittiin vielä toinen tapaaminen, jolloin kiersimme Satakunnan Museon taustatiloissa. Halusimme näyttää millaisia ihmisiä museossa on töissä, millaisilla resursseilla ja millaisissa tiloissa töitä tehdään, kertoa kokoelmatyöstä jne. Mukana kertomassa työstään oli toimistovirkailija, hankekoordinaattori, kuva-arkistonhoitaja, museonjohtaja, toimistonhoitaja, kokoelmista vastaava amanuenssi, näyttelymestari sekä tekstiilikonservaattori. Saadun palautteen perusteella kierros oli Avartajille mieluisa ja antoi uutta tietoa museon toiminnasta.  

Avartajien tapaamisissa on ollutmukana myös museologian opiskelijoita Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta (Turun yliopisto/Porin yliopistokeskus). He kirjaavat ja havainnoivat ryhmässä käytyä keskustelua ja Avartajien antamaa palautetta. Avartajien tapaamisten anti välitetään museoiden henkilökunnalle ja heidän kanssaan käyty keskustelu puolestaan takaisin Avartajille, jotta voimme yhdessä pohtia millaisia ideoita ja asioita museo voisi toteuttaa ja millaisia - ja mistä syystä - ehkä ei.

Tarkoituksenamme on kevään aikana tutustua Satakunnan Museon eri toimipisteisiin (4 kpl) sekä Porin taidemuseoon kahdesti. Toimintaan tutustumisen lisäksi Avartajat saavat tehtäviä, jotka voivat olla esim. tapahtumien tai työpajojen ideointia, näyttelytoimintojen testaamista tai ääneen ajattelua. Keskusteltavaa ryhmässä tuntuu riittävän ja sille haluamme myös varata riittävästi aikaa. Tulevat tapaamiset näyttävät, millaiseksi Avartajien toiminta muodostuu, mutta alkuaskeleiden jälkeen vaikuttaa vahvasti siltä, että luvassa on rutkasti oppimista ja antoisia hetkiä puolin ja toisin!