Näytetään tekstit, joissa on tunniste Satakunnan Museo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Satakunnan Museo. Näytä kaikki tekstit
perjantai 11. toukokuuta 2012
maanantai 30. huhtikuuta 2012
Hei, me tehtiin näyttely!
Miten Atamon-säilöntäaine liittyy Poriin? Miksi Paulan hiukset piti kihartaa? Entä mitä Kari kuunteli kasettimankastaan? Nämä tarinat selviävät Satakunnan Museossa, jossa Museoiden yönä 19.5. klo 18 avautuu yleisön esineitä esittelevä näyttely Karin kasettimankka ja muita tarinoita.
Satakunnan Museo ja Porin taidemuseo kutsuivat loppuvuodesta 2010 museoiden kehittämisestä kiinnostuneita aikuisia mukaan Avartajat-ryhmään. Tavoitteena oli saada yleisön ääni aikuisille suunnatun museotarjonnan kehittämisessä paremmin kuuluviin. Kevään 2011 aikana avartajat tutustuivat museoiden toimintaan, tiloihin ja ihmisiin, antoivat palautetta ja ideoivat uutta. Syksyllä ryhmä jatkoi toimintaansa Satakunnan Museon kanssa näyttelynteon merkeissä.
![]() |
| Avartajien näyttelytiimi kuvattavana. |
Karin kasettimankka ja muita tarinoita -näyttelyä varten viisi miestä ja seitsemän naista valitsi esineen, joka on heille jollakin tavalla merkityksellinen. Näyttelyn esinevalinnat ovat henkilökohtaisia ja liittyvät eri elämänvaiheisiin, tärkeisiin ihmisiin, asuinpaikkoihin ja harrastuksiin. Esineet on sijoitettu Satakunnan Museon perusnäyttelyyn museoesineiden rinnalle, mikä mahdollistaa yhteyksien ja erojen pohdinnan eri aikakausien välillä. Näyttely on esillä Satakunnan Museossa 19.5.–14.10.2012.
Näyttelynteko avartajien kanssa on ollut hieno kokemus. On ollut ilo todeta kuinka innoissaan he ovat siihen osallistuneet. Näistä kokemuksista sitten lisää vielä tuonnempana...
maanantai 5. joulukuuta 2011
Museo mielessäin! -seminaarin antia
Satakunnan Museossa järjestettiin osana Avara museo -hanketta 21.11.2011 museoita ja mielenterveyttä käsittelevä Museo mielessäin! -seminaari. Seminaaripäivänä käynnistyi valtakunnallinen Mielenterveysviikko, jota vietettiin tänä vuonna teemalla ”Lisää vuosia elämään – lisää elämää vuosiin”. Maksuton seminaari keräsi 47 osallistujaa sekä museoalan että sosiaali- ja terveyspuolen edustajista. Koska Avara museo -hankkeen tarkoituksena on lisätä museoammattilaisten aikuispedagogista osaamista, toimi seminaari myös Satakunnan Museon oman henkilökunnan koulutuksena.
Aloitin seminaaripäivän esittelelmällä Satakunnan Museon toimintaa ja toimipisteitä sekä Avara museo -hanketta. Seminaarin ensimmäinen esitelmöitsijä oli koulutussuunnittelija Virpi Vesterinen Mielenterveyden keskusliitosta aiheenaan ”Kulttuuri on kohtaamista”. Mielenterveyden keskusliiton tavoitteena on aktivoida jäsenyhdistysten kulttuuritoimintaa sekä saada näkyvyyttä mielenterveyskuntoutujien taiteelle, joka ei ole ainoastaan terapiaa. Kuntoutujia tuodaan esiin aktiivisina toimijoina eikä vain sivustakatsojina. Tätä ajatusta edistää mm. liiton Hyvän mielen gallerian näyttelytoiminta sekä vuosittain järjestettävät valtakunnalliset Kulttuuripäivät. Uusimpana toimintamuotona on opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin käynnistetty kulttuurivastaavien koulutus. Kulttuurivastaavat ovat vapaaehtoistyötä tekeviä vertaisohjaajia, jotka organisoivat paikallisyhdistysten kulttuuritoimintaa sekä ohjaavat luovaa toimintaa. Koulutuksessa he saavat perustiedot kulttuuritoiminnasta, ryhmän ohjaamisesta, tapahtumien järjestämisestä, tiedottamisesta ja verkostoitumisesta. Koulutuksessa tutustutaan myös erilaisiin luovan toiminnan muotoihin (kuvataide, musiikki, kirjoittaminen, kädentaidot).
Vesterisen mukaan monet mielenterveyskuntoutujat eivät tule kohdatuiksi, mihin kulttuuritoiminnalla voidaan vaikuttaa. Kuntoutujien haasteita arjessa ovat köyhyys, yksinäisyys sekä mielekkään tekemisen puute, jolloin osallistuminen vaikkapa museon maksuttomiin tapahtumiin parantaa tilannetta tuoden sosiaalista kanssakäymistä ja sisältöä elämään. Osallistaminen onkin ollut Avara museo -hankkeessa keskiössä ja onhan hankkeen rahoituskin opetusministeriön hallinnoimasta "Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi" ESR kehittämisohjelmasta. Samaan hankeverkostoon kuuluu myös kirjastoalan Verkko haltuun -projekti, jonka verkkosivuilla Minna Laitila kirjoittaa kirjastoista osallisuuden areenoina käyttäen esimerkkinä mielenterveys- ja päihdepalveluita käyttäneiden lukupiiriä. Kirjasto-sanan tilalle voi vaihtaa myös museon: ”Kirjasto, jos mikä, on niin sanottua normaalitoimintaa, joten sinne meneminen tai kirjastossa järjestettävään toimintaan osallistuminen ei leimaa asiakasta. Ryhmään kuuluminen voi vähentää yksinäisyyden kokemuksia, antaa mahdollisuuden toimia täysivaltaisena ryhmän jäsenenä, jonka ääni tulee kuuluksi ja jonka mielipiteet ovat arvokkaita. Osallistuminen toimintaan tuo sisältöä päivään ja rytmittää arkea.” Museo mielessäin! -seminaarissa keskusteltiin Vesterisen esitykseen liittyen myös siitä, että mielenterveyskuntoutujien voi olla helpompi tulla museoon itsenäisesti sen jälkeen kun he ovat ensin tutustuneet taloon, sen tiloihin ja tarjontaan tutussa ryhmässä.
Projektipäällikkö, ohjaaja Merja Helander toi seminaariin tervehdyksen Lappikoti Neliapilasta, joka on Eurassa sijaitseva mielenterveysongelmaisten kuntoutuskoti. Hän kertoi käytännönläheisesti millaista on mielenterveyskuntoutujan arki kuntouttavassa asumispalveluyksikössä esitellen samalla Lappikoti Neliapilan taloja ja tiloja. He huolehtivat yhdessä asukkaiden kanssa arkirutiineista ja elävät kuten kotona. Helander piti tärkeänä, että kuntoutujia kohdellaan tasavertaisesti, aikuisina ihmisinä sekä kohdataan heidät yksilöinä. Asukkaiden toimintakyky vaihtelee suuresti, mutta Helanderin mukaan yhteisiä piirteitä ovat usein suorapuheisuus ja aitous. Osalla on harhoja eikä keskittymiskyky välttämättä ole kovin hyvä. Myös kysymyksiä esitetään paljon. Nämä ovat seikkoja, joista esimerkiksi oppaan on hyvä museokierroksella olla tietoinen. Helander kertoi myös Mielekäs-projektista, johon liittyen Lappikoti Neliapila oli Mielenterveysviikoksi järjestänyt paljon erilaista ohjelmaa. Kauttualla avautui 22.11. taiteilija Kaisa Soveron ohjauksessa toteutettu taidenäyttely, joka esitteli kodin asukkaiden taidetta ja toi heidät esiin juuri aktiivisina toimijoina. Helanderin mukaan mielenterveyskuntoutujilla on paljon osaamista ja moni asukas osoittautuu lahjakkaaksi kun he saavat kannustusta ja ohjausta luovaan toimintaan. Mielekäs-projektin tapahtumien tavoitteena oli myös tehdä asumispalveluyksikön toimintaa tunnetuksi ja vähentää avoimuudella ennakkoluuloja.
Lounastauon jälkeen vuorossa oli Helsingin Mielialahäiriökeskuksessa työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja Mira Haataja. Esitys pohjautui hänen Kulttuuria kaikille –palvelussa vuonna 2010 suorittamaansa korkeakouluharjoitteluun, jonka aikana Haataja toteutti kyselyn mielenterveyshäiriöisten asiakkaiden huomioimisesta museoissa sekä laati raportin Ateneumin taidemuseossa toteutetusta mielialahäiriöisille suunnatun opastuksen kokemuksista. Molemmat raportit ovat luettavissa täällä. Seminaariesitelmänsä Haataja aloitti kertomalla museoiden hyvinvointivaikutuksista. Erityisesti mielenterveyskuntoutujien osalta hän piti tärkeänä, että museo on rauhallinen paikka. Museossa historia ja jatkuvuus ovat läsnä, joten omia huoliaan voi suhteuttaa tai käsitellä niitä esineiden ja teosten kautta. Museokäynti voi myös aktivoida ja innostaa sekä ruokkia mielenterveyskuntoutujan sisäistä maailmaa. Tärkeää on myös se, että museokäynnillä henkilökunnan ja mielenterveyskuntoutujien vuorovaikutus on erilaista kuin hoitolaitoksessa. Haatajan esitykseen sisältyi paljon käytännön suosituksia, miten mielenterveysasioita voi museoissa nostaa esiin. Myös idea Museo mielessäin! -seminaarin järjestämiseen sai alkunsa Haatajan ehdotuksesta, kun seminaarin järjestäjät kuulivat hänen esityksensä Kansallismuseon maaliskuussa 2011 järjestämässä Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaarissa. Esityksensä lopuksi Haataja kehotti pohtimaan mielenterveyskuntoutujia kohderyhmänä. Voiko museo tukea mielenterveyskuntoutujaa? Entä millaisia toimintamalleja voisi kehittää?
Aloitin seminaaripäivän esittelelmällä Satakunnan Museon toimintaa ja toimipisteitä sekä Avara museo -hanketta. Seminaarin ensimmäinen esitelmöitsijä oli koulutussuunnittelija Virpi Vesterinen Mielenterveyden keskusliitosta aiheenaan ”Kulttuuri on kohtaamista”. Mielenterveyden keskusliiton tavoitteena on aktivoida jäsenyhdistysten kulttuuritoimintaa sekä saada näkyvyyttä mielenterveyskuntoutujien taiteelle, joka ei ole ainoastaan terapiaa. Kuntoutujia tuodaan esiin aktiivisina toimijoina eikä vain sivustakatsojina. Tätä ajatusta edistää mm. liiton Hyvän mielen gallerian näyttelytoiminta sekä vuosittain järjestettävät valtakunnalliset Kulttuuripäivät. Uusimpana toimintamuotona on opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin käynnistetty kulttuurivastaavien koulutus. Kulttuurivastaavat ovat vapaaehtoistyötä tekeviä vertaisohjaajia, jotka organisoivat paikallisyhdistysten kulttuuritoimintaa sekä ohjaavat luovaa toimintaa. Koulutuksessa he saavat perustiedot kulttuuritoiminnasta, ryhmän ohjaamisesta, tapahtumien järjestämisestä, tiedottamisesta ja verkostoitumisesta. Koulutuksessa tutustutaan myös erilaisiin luovan toiminnan muotoihin (kuvataide, musiikki, kirjoittaminen, kädentaidot).
Vesterisen mukaan monet mielenterveyskuntoutujat eivät tule kohdatuiksi, mihin kulttuuritoiminnalla voidaan vaikuttaa. Kuntoutujien haasteita arjessa ovat köyhyys, yksinäisyys sekä mielekkään tekemisen puute, jolloin osallistuminen vaikkapa museon maksuttomiin tapahtumiin parantaa tilannetta tuoden sosiaalista kanssakäymistä ja sisältöä elämään. Osallistaminen onkin ollut Avara museo -hankkeessa keskiössä ja onhan hankkeen rahoituskin opetusministeriön hallinnoimasta "Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi" ESR kehittämisohjelmasta. Samaan hankeverkostoon kuuluu myös kirjastoalan Verkko haltuun -projekti, jonka verkkosivuilla Minna Laitila kirjoittaa kirjastoista osallisuuden areenoina käyttäen esimerkkinä mielenterveys- ja päihdepalveluita käyttäneiden lukupiiriä. Kirjasto-sanan tilalle voi vaihtaa myös museon: ”Kirjasto, jos mikä, on niin sanottua normaalitoimintaa, joten sinne meneminen tai kirjastossa järjestettävään toimintaan osallistuminen ei leimaa asiakasta. Ryhmään kuuluminen voi vähentää yksinäisyyden kokemuksia, antaa mahdollisuuden toimia täysivaltaisena ryhmän jäsenenä, jonka ääni tulee kuuluksi ja jonka mielipiteet ovat arvokkaita. Osallistuminen toimintaan tuo sisältöä päivään ja rytmittää arkea.” Museo mielessäin! -seminaarissa keskusteltiin Vesterisen esitykseen liittyen myös siitä, että mielenterveyskuntoutujien voi olla helpompi tulla museoon itsenäisesti sen jälkeen kun he ovat ensin tutustuneet taloon, sen tiloihin ja tarjontaan tutussa ryhmässä.
Projektipäällikkö, ohjaaja Merja Helander toi seminaariin tervehdyksen Lappikoti Neliapilasta, joka on Eurassa sijaitseva mielenterveysongelmaisten kuntoutuskoti. Hän kertoi käytännönläheisesti millaista on mielenterveyskuntoutujan arki kuntouttavassa asumispalveluyksikössä esitellen samalla Lappikoti Neliapilan taloja ja tiloja. He huolehtivat yhdessä asukkaiden kanssa arkirutiineista ja elävät kuten kotona. Helander piti tärkeänä, että kuntoutujia kohdellaan tasavertaisesti, aikuisina ihmisinä sekä kohdataan heidät yksilöinä. Asukkaiden toimintakyky vaihtelee suuresti, mutta Helanderin mukaan yhteisiä piirteitä ovat usein suorapuheisuus ja aitous. Osalla on harhoja eikä keskittymiskyky välttämättä ole kovin hyvä. Myös kysymyksiä esitetään paljon. Nämä ovat seikkoja, joista esimerkiksi oppaan on hyvä museokierroksella olla tietoinen. Helander kertoi myös Mielekäs-projektista, johon liittyen Lappikoti Neliapila oli Mielenterveysviikoksi järjestänyt paljon erilaista ohjelmaa. Kauttualla avautui 22.11. taiteilija Kaisa Soveron ohjauksessa toteutettu taidenäyttely, joka esitteli kodin asukkaiden taidetta ja toi heidät esiin juuri aktiivisina toimijoina. Helanderin mukaan mielenterveyskuntoutujilla on paljon osaamista ja moni asukas osoittautuu lahjakkaaksi kun he saavat kannustusta ja ohjausta luovaan toimintaan. Mielekäs-projektin tapahtumien tavoitteena oli myös tehdä asumispalveluyksikön toimintaa tunnetuksi ja vähentää avoimuudella ennakkoluuloja.
Lounastauon jälkeen vuorossa oli Helsingin Mielialahäiriökeskuksessa työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja Mira Haataja. Esitys pohjautui hänen Kulttuuria kaikille –palvelussa vuonna 2010 suorittamaansa korkeakouluharjoitteluun, jonka aikana Haataja toteutti kyselyn mielenterveyshäiriöisten asiakkaiden huomioimisesta museoissa sekä laati raportin Ateneumin taidemuseossa toteutetusta mielialahäiriöisille suunnatun opastuksen kokemuksista. Molemmat raportit ovat luettavissa täällä. Seminaariesitelmänsä Haataja aloitti kertomalla museoiden hyvinvointivaikutuksista. Erityisesti mielenterveyskuntoutujien osalta hän piti tärkeänä, että museo on rauhallinen paikka. Museossa historia ja jatkuvuus ovat läsnä, joten omia huoliaan voi suhteuttaa tai käsitellä niitä esineiden ja teosten kautta. Museokäynti voi myös aktivoida ja innostaa sekä ruokkia mielenterveyskuntoutujan sisäistä maailmaa. Tärkeää on myös se, että museokäynnillä henkilökunnan ja mielenterveyskuntoutujien vuorovaikutus on erilaista kuin hoitolaitoksessa. Haatajan esitykseen sisältyi paljon käytännön suosituksia, miten mielenterveysasioita voi museoissa nostaa esiin. Myös idea Museo mielessäin! -seminaarin järjestämiseen sai alkunsa Haatajan ehdotuksesta, kun seminaarin järjestäjät kuulivat hänen esityksensä Kansallismuseon maaliskuussa 2011 järjestämässä Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaarissa. Esityksensä lopuksi Haataja kehotti pohtimaan mielenterveyskuntoutujia kohderyhmänä. Voiko museo tukea mielenterveyskuntoutujaa? Entä millaisia toimintamalleja voisi kehittää?
Seminaarin viimeinen esiintyjä oli Avara museo -hankkeessa Työväenmuseo Werstaalla projektisuunnittelijana työskentelevä Ulla Rohunen. Werstaan kohderyhmänä Avara museo -hankkeessa ovat työttömät ja lomautetut, mutta seminaarissa Rohunen kertoi erityisesti mielenterveyskuntoutujille järjestetyistä museotyöpajoista. Werstaan työpajoissa on käynyt ryhmä Sopimusvuoren nuorten päivätoimintakeskus Verstaasta, jonka toimintaan osallistuu skitsofreniaa sairastavia ja ensipsykoosiin sairastuneita nuoria aikuisia. Nuoret ovat osallistuneet mm. Metallin hohto -työpajaan, froteeveistostyöpajaan sekä koskettelukirjatyöpajaan. Kun sama ryhmä on vieraillut museossa useamman kerran, rentoutuu tunnelma puolin ja toisin. Työpajan ohjaajaa auttaa, kun hän oppii tuntemaan pajalaiset ja pystyy ohjaamaan heitä yksilöllisemmin. Rohunen oli kerännyt pajoihin osallistuneilta palautetta, mikä osoitti museokokemuksen olleen osallistujille varsin positiivinen. Suunnitteilla onkin uusi projekti ”kahden verstaan” yhteistyöhön liittyen.
Seminaarin järjestäminen osoittautui oivaksi tavaksi aloittaa yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa ja ylipäätään selvittää millaista toimintaa mielenterveyssektorilla niin paikallisella kuin valtakunnan tasolla on. Yhteydenotto seminaarin tiimoilta Hyvän Mielen Taloon poiki museon koululaistilaan upean TUNNELMIA ELÄMÄSTÄ -näyttelyn, jossa esillä oli teoksia neljältä mielenterveyskuntoutujalta. Näyttelytilassa esiteltiin seminaaripäivänä myös mielenterveyteen liittyvien paikallisten tahojen toimintaa kuvin ja esittein. Nopealla aikataululla ideoitu näyttely ehti olla museossa esillä vain viikon koululaisten työpajojen vuoksi, mutta jo nyt saman tai samankaltaisen näyttelyn pystytystä jatkossa on suunniteltu.
Seminaarin järjestäminen osoittautui oivaksi tavaksi aloittaa yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa ja ylipäätään selvittää millaista toimintaa mielenterveyssektorilla niin paikallisella kuin valtakunnan tasolla on. Yhteydenotto seminaarin tiimoilta Hyvän Mielen Taloon poiki museon koululaistilaan upean TUNNELMIA ELÄMÄSTÄ -näyttelyn, jossa esillä oli teoksia neljältä mielenterveyskuntoutujalta. Näyttelytilassa esiteltiin seminaaripäivänä myös mielenterveyteen liittyvien paikallisten tahojen toimintaa kuvin ja esittein. Nopealla aikataululla ideoitu näyttely ehti olla museossa esillä vain viikon koululaisten työpajojen vuoksi, mutta jo nyt saman tai samankaltaisen näyttelyn pystytystä jatkossa on suunniteltu.
Vaikka museossa kaikkiin kävijöihin suhtauduttaisiin samalla tavalla ja vaikka mielenterveyskuntoutujat "ryhmänä" on varsin heterogeeninen, antaa mielenterveyteen liittyvä tietous museon henkilökunnalle lisävalmiuksia kohtaamisiin ja toiminnan suunnitteluun. Seminaari herätti uusia ajatuksia ja järjestäjät saivat ilokseen kuulla osallistujien verkostoituneen keskenään. Osa heistä oli päättänyt yhdistää voimiaan paikallistasolla tehtävässä mielenterveystyössä ja myös yhteistyöstä Satakunnan Museon kanssa oltiin kiinnostuneita. Mira Haatajan suosituksissa mainittiin olemassa olevan toiminnan soveltamista erilaisille yleisöille. Satakunnan Museo on syksyn 2011 aikana kiertänyt porilaisissa vanhainkodeissa esittelemässä museossa kesällä esillä olleesta PORI, KESÄ ja KAMERA -valokuvanäyttelystä muokattua kokonaisuutta. Seminaarin tiimoilta museo sopi paikallisen Hyvän Mielen Talon kanssa, että vanhainkodissa esiteltyä kuvasarjaa 1960- ja 1970-lukujen Porista käydään esittelemässä myös heidän jäsenilleen. Moneen otteeseen seminaarissa mainittiin myös lainattavat seniorien kulttuuriboksit, joka toimintamuotona on saavutettava ja mahdollinen tapa viedä kulttuuria myös mielenterveyskuntoutujien pariin.
![]() |
| TUNNELMIA ELÄMÄSTÄ näyttelyn taiteilijoina olivat Ilpo Pynnä, Kari Hietanen, Zeni Toppi ja Eya Kallio. |
Vaikka museossa kaikkiin kävijöihin suhtauduttaisiin samalla tavalla ja vaikka mielenterveyskuntoutujat "ryhmänä" on varsin heterogeeninen, antaa mielenterveyteen liittyvä tietous museon henkilökunnalle lisävalmiuksia kohtaamisiin ja toiminnan suunnitteluun. Seminaari herätti uusia ajatuksia ja järjestäjät saivat ilokseen kuulla osallistujien verkostoituneen keskenään. Osa heistä oli päättänyt yhdistää voimiaan paikallistasolla tehtävässä mielenterveystyössä ja myös yhteistyöstä Satakunnan Museon kanssa oltiin kiinnostuneita. Mira Haatajan suosituksissa mainittiin olemassa olevan toiminnan soveltamista erilaisille yleisöille. Satakunnan Museo on syksyn 2011 aikana kiertänyt porilaisissa vanhainkodeissa esittelemässä museossa kesällä esillä olleesta PORI, KESÄ ja KAMERA -valokuvanäyttelystä muokattua kokonaisuutta. Seminaarin tiimoilta museo sopi paikallisen Hyvän Mielen Talon kanssa, että vanhainkodissa esiteltyä kuvasarjaa 1960- ja 1970-lukujen Porista käydään esittelemässä myös heidän jäsenilleen. Moneen otteeseen seminaarissa mainittiin myös lainattavat seniorien kulttuuriboksit, joka toimintamuotona on saavutettava ja mahdollinen tapa viedä kulttuuria myös mielenterveyskuntoutujien pariin.
Avara museo -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää museoita oppimisympäristöinä. Mira Haataja totesi esityksensä loppupuolella, että mielenterveyskuntoutujat voivat oppia museossa, mutta museo voi myös oppia mielenterveyskuntoutujilta. Tästä puhui esityksessään myös Ulla Rohunen ja aiheesta käydään keskustelua usein myös Avara museo -hankkeen omissa tapaamisissa. Kohtaamiset ja yhteistyö erilaisten ihmisten kanssa on avartanut museoita, mutta rikastuttanut ammatillisen osaamisen lisäksi myös meidän projektityöntekijöiden henkilökohtaista ajatusmaailmaa. Ja se on hienoa se!
Tunnisteet:
aikuiset,
mielenterveys,
museokävijät,
Museosta virtaa varttuneille,
oppiminen,
osallistaminen,
Satakunnan Museo,
seminaarit,
senioreiden kulttuuriboksit,
työpajat
keskiviikko 9. marraskuuta 2011
Museo mielessäin! -seminaari Satakunnan Museossa 21.11.2011
Satakunnan Museo järjestää museoita ja mielenterveyttä käsittelevän seminaarin valtakunnallisella Mielenterveysviikolla, jota vietetään tänä vuonna teemalla "Lisää vuosia elämään - lisää elämää vuosiin". Seminaarissa pohditaan mm. osallisuutta ja saavutettavuutta, kulttuurin vaikutusta mielenterveyteen ja kuntoutumiseen, ideoidaan yhteistyömahdollisuuksia sekä kuullaan mielenterveyskuntoutujille suunnatusta museotarjonnasta. Seminaari on avoin kaikille, mutta erityisesti siitä toivotaan kohtaamispaikkaa museoalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille.
Seminaarin ohjelma löytyy täältä
Seminaarin ohjelma löytyy täältä
tiistai 15. maaliskuuta 2011
Epookkiteemaiset UNICEF-nukketalkoot Satakunnan Museossa
![]() |
| Rouva Anna, tehtailijan puoliso |
Valmistuneet nuket tulevat esille kansainvälisenä Museopäivänä 18.5. avattavaan aulanäyttelyyn, jossa ne ovat adoptoitavina 20 euron vähimmäishintaan. Summalla UNICEF saa elintärkeät rokotukset kuutta tappavaa tautia vastaan yhdelle lapselle. Lisätietoa talkoista täältä.
perjantai 4. maaliskuuta 2011
PORI, KESÄ JA KAMERA -verkkonäyttely
Satakunnan Museossa avautui tänään 4.3. kolme valokuvanäyttelyä, jotka vievät matkalle 1960-1970-lukujen vaihteen Poriin, 1940-1960-lukujen Ruotsiin sekä nykypäivän 6. kaupunginosaan eli Kuukkariin.
Näyttelyistä PORI, KESÄ JA KAMERA esittelee Voitto Niemelän kaupunkikuvia 1960-1970-luvuilta. Niemelä ikuisti Satakunnan Museon toimeksiannosta kaupungin rakennuksia, pihapiirejä ja asukkaita kuuden kesän aikana. Kuvia kertyi museon kokoelmiin noin 12 000 kappaletta.
Osa kuvista on katsottavissa verkkonäyttelyssä, jossa niitä on mahdollista myös kommentoida. Verkkonäyttely on Satakunnan Museolle uusi tapa osallistaa yleisöä ja museon toiveena onkin saada verkkonäyttelyn kautta kuvien aiheisiin liittyviä muistoja.
Verkkonäyttely on osoitteessa http://www.porikesakamera.blogspot.com/
Lisätietoa näyttelyistä
Näyttelyistä PORI, KESÄ JA KAMERA esittelee Voitto Niemelän kaupunkikuvia 1960-1970-luvuilta. Niemelä ikuisti Satakunnan Museon toimeksiannosta kaupungin rakennuksia, pihapiirejä ja asukkaita kuuden kesän aikana. Kuvia kertyi museon kokoelmiin noin 12 000 kappaletta.
Osa kuvista on katsottavissa verkkonäyttelyssä, jossa niitä on mahdollista myös kommentoida. Verkkonäyttely on Satakunnan Museolle uusi tapa osallistaa yleisöä ja museon toiveena onkin saada verkkonäyttelyn kautta kuvien aiheisiin liittyviä muistoja.
Verkkonäyttely on osoitteessa http://www.porikesakamera.blogspot.com/
Lisätietoa näyttelyistä
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Muistisairauksia käsittelevä seminaari herätti kiinnostusta
Satakunnan Museossa järjestettiin osana Avara museo-hanketta 14.2.2011 Muistivoimaa museosta! -seminaari, joka kokosi Poriin yli 80 osallistujaa. Ilahduttavaa oli, että osallistujien joukossa oli museoalan ammattilaisia ympäri Suomen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoita, kuten muistihoitajia ja opettajia. Myös vapaaehtoistyöntekijät ja museoalan opiskelijat olivat seminaarissa edustettuina. Seminaari toimi koulutuksena myös Satakunnan Museon omalle väelle, sillä Avara museo -hankkeen tavoitteenahan on lisätä museohenkilökunnan aikuispedagogista osaamista.

Seminaarin aluksi allekirjoittanut ja museolehtori Carita Tulkki kertoivat yleisesti Satakunnan Museosta sekä Museosta virtaa varttuneille -hankkeen toiminnasta. Tämän jälkeen Maaria Hemiä Porin Seudun Muistiyhdistyksestä tarjosi seminaarilaisille tietopaketin erilaisista muistisairauksista (Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti sekä otsalohkorappeutumasta johtuva muistisairaus) kertoen kunkin sairauden kognitiivista ja fyysisistä oireista. Luento oli oivallinen peruspaketti muistisairauksista ja havahdutti ajattelemaan, kuinka eri tavoilla muistisairaudet voivatkaan ilmetä. Hemiän esitelmän toinen osuus käsitteli muistisairaan ihmisen kohtaamista, jossa vaaditaan aitoa läsnäoloa ja tilanneherkkyyttä. Konkreettiset toimintaohjeet, kuten rauhallinen lähestyminen sekä ilmeiden ja eleiden käyttö, olivat hyödyllistä tietoa museoissa yleisötyötä tekeville.
Seuraavana aiheena oli Porin Diakonialaitoksen Sotainvalidien Sairaskodissa toimiva Muistelutupa, josta kertoi terveydenhoitaja Aila Seppä. Sairaskotiin toteutettiin vuonna 2005 pieni punamullattu tupa, jonka tunnelma ja esineet innostavat muistisairaita ihmisiä muistelemaan. Tuvan sisustus edustaa 1930–40-lukuja ja rakennusvaiheessa Satakunnan Museoon kuuluva Rakennuskulttuuritalo Toivo antoi ohjausta remontoinnissa, tapetti- ja värivalinnoissa jne. jotta tunnelma olisi mahdollisimman aito. Sepän mukaan muistelutyö alkoi oikeastaan jo Muistelutuvan tekovaiheessa kun asukkaat kiinnostuivat tuvan rakentamisesta ja kertoivat omia rakennuskokemuksiaan. Lounaan aikana seminaarilaisilla oli mahdollisuus tutustua Porin kaupungin kulttuuritoimen ja perusturvan kokoamiin seniorien kulttuuribokseihin, jotka ovat maksutta lainattavissa vanhainkotien, palvelutalojen tms. viriketyöhön. Vuodenaikateemaisia bokseja on tällä hetkellä kolme kappaletta ja lisäksi esillä oli Rakennuskulttuuritalo Toivon Muistipakki.
Lounaan jälkeen jatkettiin projektiohjaaja Tiina Raitasen esityksellä, jossa hän Ruskatalojen palveluyhdistyksen Vapari-projektin kautta kertoi mitä museokäynti antaa muistisairaalle sekä läheiselle. Esityksen keskiössä oli Vapari-projektin C'mon MUSEO-kamaa osio, jossa vapaaehtoisia koulutetaan kulkemaan museossa ja toimimaan museokäynnillä avustajana palvelutalon asukkaalle. Raitasen mukaan asukkaat ovat hyvin otettuja saamastaan henkilökohtaisesta avustajasta ja museokäynnit piristävät myös vapaaehtoisten mieltä. Kuten monessa yhteydessä on huomattu, kuului Raitasenkin mukaan kultturikäyntien kohokohtiin ne pullat ja kahvit...
Pohjois-Pohjanmaan museon museolehtori Arja Keskitalo kertoi seminaarissa Oulussa paikallisen muistiyhdistyksen kanssa toteutusta muistikierroksesta "Muistakko nää? - Museo muistaa!". Kierrokset on hyvin ohjeistettu ja tarkoituksena onkin, ettei kierroksella ole opasta mukana vaan ryhmä kiertää omassa tutussa porukassaan. Kierroksella on huomioitu eri aistit: on kuunneltavana vanhoja lauluja, maisteltavana tervapastilleja sekä kosketeltavana erilaisia esineitä.
Seminaarin suunniteltuun ohjelmaan tuli muutos, kun paikalle Keskitalon esitelmän jälkeen ryntäsi Satakunnan Museon järjestämistä Valehtelijoiden klubeista tuttu Birgit Huttu. Valehtelemaan tulossa ollut eläkeläisrouva huomasi erehdyksensä vasta seminaariyleisön edessä, mutta tarttui härkää sarvista ja piti ex tempore viimeisen esitelmän, jonka aiheena oli Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Huttu esitteli kymmenen tutkimuksin todettua faktaa kulttuurin terveysvaikutuksista omilla ja ystäviensä kokemuksilla höystettynä...
Seminaarin järjestäminen oli oppimiskokemus myös järjestäjille ja seuraavalla kerralla tilaa yleisön ja esiintyjien vuoropuhelulle varataan enemmän - päätöskeskustelu seminaarin lopuksi olisi varmasti ollut hedelmällinen. Porin Seudun Muistiyhdistyksen kanssa tulemme jatkamaan yhteistyötä muistisairaille suunnatun museotarjonnan osalta ja seminaarin myötä saimme muitakin yhteistyöehdotuksia, joista kirjoittelen täällä blogissa vuoden aikana lisää…
Maaria Hemiän ja Arja Keskitalon seminaariesitelmät ovat Satakunnan Museon verkkosivuilla ladattavana 10.3.2011 asti.
Avara museo -hankkeen kuulumisia
Avara museo -hanke on edennyt toisen toimintavuotensa alkuun. Hankkeeseen osallistuvissa museoissa Helsingissä, Tampereella ja Porissa ollaan täydessä työn touhussa. Myös maan muille museoille on tarjottu mahdollisuus osallistua Avara museo -toimintaan AVAAMO-ryhmien puitteissa.
Alkuvuoden aikana hanke on ollut esillä jo mm. Kohti monikulttuurisempaa museota -seminaarissa Helsingissä. Satakunnan Museo järjesti helmikuussa muistisairauksia käsittelevän Muistivoimaa museosta! -seminaarin, joka keräsi Poriin huikeat 83 osallistujaa. Suosio kertoo osaltaan siitä, että museoiden mahdollisuudet erilaisten hyvinvointipalveluiden tuottajina koetaan ajankohtaisiksi. Maaliskuussa Avara museo -hanke on mukana pohtimassa tulevaisuuden oppimisympäristöjä AKTIIVI-koordinaatiohankkeen ja Tampereen eOppimisen klusterin järjestämässä Soolosta sinfoniaan, liitutaulusta tablettiin -seminaarissa, jossa Ullalla, Jaanalla ja Leenalla on puheenvuorot.
Kevään aikana osatoteuttajat jatkavat projektisuunnitelman mukaista toimintaansa. Porin taidemuseossa ajankohtaista on erityisesti toiminta pedagogiseen KoeTILA näyttelyyn liittyen. Satakunnan Museolla vietetään maaliskuussa senioriviikkoa, jolloin museolla on senioripäivä. Edellä mainitut Porin museot myös jatkavat hyvin käynnistynyttä Avartajat-toimintaansa. Tampereella Työväenmuseo Werstaalla järjestetään kevään aikana lukuisia teemaopastuksia, työpajoja ja tapahtumia. Werstaalle on vapaa pääsy ja Avara museo -hankkeen puitteissa työttömien ja lomautettujen ryhmille opastuksetkin ovat ilmaisia. TAITE-yksikön Moniääninen museo -osahanke on edennyt jo siihen vaiheeseen, että maahanmuuttajat testaavat ideoimiaan ja museoiden kanssa kehittelemiään opastuksia käytännössä. Tekniikan museossa jatkuu museon yritysasiakkaille suunnatun palvelupaketin suunnittelutyö. Museo esittelee hanketta useissa tapahtumissaan ja mm. ChemBio-messuilla maaliskuussa.
Hankkeen koordinaattoria työllistää mm. lokakuussa Tampereella järjestettävän kansainvälisen seminaarin suunnittelu. The Open and Learning Museum -seminaarissa kotimaiset ja ulkomaiset puhujat tarkastelevat kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, museon osallistavuutta ja museota avoimena oppimisympäristönä. Workshopeissa jaetaan hyviä käytäntöjä museoiden aikuiskävijöihin liittyen. Seminaarin ohjelma julkaistaan kevään aikana Museoliiton verkkosivuilla ja myös täällä blogissa.
Alkuvuoden aikana hanke on ollut esillä jo mm. Kohti monikulttuurisempaa museota -seminaarissa Helsingissä. Satakunnan Museo järjesti helmikuussa muistisairauksia käsittelevän Muistivoimaa museosta! -seminaarin, joka keräsi Poriin huikeat 83 osallistujaa. Suosio kertoo osaltaan siitä, että museoiden mahdollisuudet erilaisten hyvinvointipalveluiden tuottajina koetaan ajankohtaisiksi. Maaliskuussa Avara museo -hanke on mukana pohtimassa tulevaisuuden oppimisympäristöjä AKTIIVI-koordinaatiohankkeen ja Tampereen eOppimisen klusterin järjestämässä Soolosta sinfoniaan, liitutaulusta tablettiin -seminaarissa, jossa Ullalla, Jaanalla ja Leenalla on puheenvuorot.
Kevään aikana osatoteuttajat jatkavat projektisuunnitelman mukaista toimintaansa. Porin taidemuseossa ajankohtaista on erityisesti toiminta pedagogiseen KoeTILA näyttelyyn liittyen. Satakunnan Museolla vietetään maaliskuussa senioriviikkoa, jolloin museolla on senioripäivä. Edellä mainitut Porin museot myös jatkavat hyvin käynnistynyttä Avartajat-toimintaansa. Tampereella Työväenmuseo Werstaalla järjestetään kevään aikana lukuisia teemaopastuksia, työpajoja ja tapahtumia. Werstaalle on vapaa pääsy ja Avara museo -hankkeen puitteissa työttömien ja lomautettujen ryhmille opastuksetkin ovat ilmaisia. TAITE-yksikön Moniääninen museo -osahanke on edennyt jo siihen vaiheeseen, että maahanmuuttajat testaavat ideoimiaan ja museoiden kanssa kehittelemiään opastuksia käytännössä. Tekniikan museossa jatkuu museon yritysasiakkaille suunnatun palvelupaketin suunnittelutyö. Museo esittelee hanketta useissa tapahtumissaan ja mm. ChemBio-messuilla maaliskuussa.
Hankkeen koordinaattoria työllistää mm. lokakuussa Tampereella järjestettävän kansainvälisen seminaarin suunnittelu. The Open and Learning Museum -seminaarissa kotimaiset ja ulkomaiset puhujat tarkastelevat kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, museon osallistavuutta ja museota avoimena oppimisympäristönä. Workshopeissa jaetaan hyviä käytäntöjä museoiden aikuiskävijöihin liittyen. Seminaarin ohjelma julkaistaan kevään aikana Museoliiton verkkosivuilla ja myös täällä blogissa.
tiistai 18. tammikuuta 2011
Muistivoimaa museosta! -seminaari Satakunnan Museossa 14.2.2011
Satakunnan Museon vastuualueena Avara museo -hankkeessa on aikuisväestö ja seniorit. Museon osahankkeen Museosta virtaa varttuneille tavoitteena on aktivoida ikääntyvää väestöä sekä innostaa senioreiden kanssa työskentelevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset hyödyntämään museon monipuolisia mahdollisuuksia. Osana hanketta museo järjestää 14.2.2011 muistisairauksia ja museoita sekä kulttuurin hyvinvointivaikutuksia käsittelevän seminaarin. Maksuton seminaari on avoin kaikille ja erityisesti siitä toivotaan kohtaamispaikkaa museo- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille sekä vapaaehtoisille.
Lue lisätietoa seminaarista täältä ja ilmoittaudu mukaan!
Lue lisätietoa seminaarista täältä ja ilmoittaudu mukaan!
keskiviikko 29. joulukuuta 2010
Avartajat aloittivat Porissa
Millainen on sinun museokäyntisi? Mitä odotat museoilta? Kaipaatko tapahtumia, työpajoja vai jotakin aivan muuta? Tämänkaltaisia kysymyksiä esittivät Satakunnan Museo ja Porin taidemuseo houkutellessaan aikuisyleisön edustajia kehittäämään museoita kanssaan. Molemmat museot ovat mukana Avara museo –hankkeessa vastuualueenaan aikuisväestö ja seniorit. Halusimme aikuisyleisölle suunnattujen palveluiden ja toimintamallien kehittämistyöhön mukaan yleisön edustajia kertomaan toiveistaan ja tarpeistaan. Palautetta on toki molemmissa museoissa kerätty aiemminkin, mutta hankkeen myötä palautteesta haluttiin vuorovaikutteisempaa. Niin syntyi museoiden yhteinen Avartajat-ryhmä.
Houkuttelimme Avartajiin mukaan kaikenlaisia aikuisia museoiden tapahtumissa, sähköpostilistoilla ja verkkosivuilla. Lisäpontta antoi Satakunnan Kansan kirjoittama juttu toiminnan käynnistämisestä. Alkuperäisenä tarkoituksena oli koota n. 5-7 henkilön ryhmä, mutta mukaan ilmoittautui yli 20 museoiden kehittämisestä kiinnostunutta aikuista. Lopulta päätimme aloittaa isolla porukalla, sillä emme raaskineet käännyttää ketään asiasta innostunutta pois. Ilmoituksillamme emme tosin onnistuneet tavoittamaan museoissa käymättömiä ihmisiä, mutta heidätkin tulemme hankkeen toiminnassa huomioimaan.
Avartajien ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Satakunnan Museolla joulukuun alussa. Kahvittelun lomassa kukin kertoi itsestään sekä motiiveistaan osallistua toimintaan. Joulukuulle sovittiin vielä toinen tapaaminen, jolloin kiersimme Satakunnan Museon taustatiloissa. Halusimme näyttää millaisia ihmisiä museossa on töissä, millaisilla resursseilla ja millaisissa tiloissa töitä tehdään, kertoa kokoelmatyöstä jne. Mukana kertomassa työstään oli toimistovirkailija, hankekoordinaattori, kuva-arkistonhoitaja, museonjohtaja, toimistonhoitaja, kokoelmista vastaava amanuenssi, näyttelymestari sekä tekstiilikonservaattori. Saadun palautteen perusteella kierros oli Avartajille mieluisa ja antoi uutta tietoa museon toiminnasta.
Avartajien tapaamisissa on ollutmukana myös museologian opiskelijoita Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta (Turun yliopisto/Porin yliopistokeskus). He kirjaavat ja havainnoivat ryhmässä käytyä keskustelua ja Avartajien antamaa palautetta. Avartajien tapaamisten anti välitetään museoiden henkilökunnalle ja heidän kanssaan käyty keskustelu puolestaan takaisin Avartajille, jotta voimme yhdessä pohtia millaisia ideoita ja asioita museo voisi toteuttaa ja millaisia - ja mistä syystä - ehkä ei.
Tarkoituksenamme on kevään aikana tutustua Satakunnan Museon eri toimipisteisiin (4 kpl) sekä Porin taidemuseoon kahdesti. Toimintaan tutustumisen lisäksi Avartajat saavat tehtäviä, jotka voivat olla esim. tapahtumien tai työpajojen ideointia, näyttelytoimintojen testaamista tai ääneen ajattelua. Keskusteltavaa ryhmässä tuntuu riittävän ja sille haluamme myös varata riittävästi aikaa. Tulevat tapaamiset näyttävät, millaiseksi Avartajien toiminta muodostuu, mutta alkuaskeleiden jälkeen vaikuttaa vahvasti siltä, että luvassa on rutkasti oppimista ja antoisia hetkiä puolin ja toisin!
Houkuttelimme Avartajiin mukaan kaikenlaisia aikuisia museoiden tapahtumissa, sähköpostilistoilla ja verkkosivuilla. Lisäpontta antoi Satakunnan Kansan kirjoittama juttu toiminnan käynnistämisestä. Alkuperäisenä tarkoituksena oli koota n. 5-7 henkilön ryhmä, mutta mukaan ilmoittautui yli 20 museoiden kehittämisestä kiinnostunutta aikuista. Lopulta päätimme aloittaa isolla porukalla, sillä emme raaskineet käännyttää ketään asiasta innostunutta pois. Ilmoituksillamme emme tosin onnistuneet tavoittamaan museoissa käymättömiä ihmisiä, mutta heidätkin tulemme hankkeen toiminnassa huomioimaan.
Avartajien ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Satakunnan Museolla joulukuun alussa. Kahvittelun lomassa kukin kertoi itsestään sekä motiiveistaan osallistua toimintaan. Joulukuulle sovittiin vielä toinen tapaaminen, jolloin kiersimme Satakunnan Museon taustatiloissa. Halusimme näyttää millaisia ihmisiä museossa on töissä, millaisilla resursseilla ja millaisissa tiloissa töitä tehdään, kertoa kokoelmatyöstä jne. Mukana kertomassa työstään oli toimistovirkailija, hankekoordinaattori, kuva-arkistonhoitaja, museonjohtaja, toimistonhoitaja, kokoelmista vastaava amanuenssi, näyttelymestari sekä tekstiilikonservaattori. Saadun palautteen perusteella kierros oli Avartajille mieluisa ja antoi uutta tietoa museon toiminnasta.
Avartajien tapaamisissa on ollutmukana myös museologian opiskelijoita Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta (Turun yliopisto/Porin yliopistokeskus). He kirjaavat ja havainnoivat ryhmässä käytyä keskustelua ja Avartajien antamaa palautetta. Avartajien tapaamisten anti välitetään museoiden henkilökunnalle ja heidän kanssaan käyty keskustelu puolestaan takaisin Avartajille, jotta voimme yhdessä pohtia millaisia ideoita ja asioita museo voisi toteuttaa ja millaisia - ja mistä syystä - ehkä ei.
Tarkoituksenamme on kevään aikana tutustua Satakunnan Museon eri toimipisteisiin (4 kpl) sekä Porin taidemuseoon kahdesti. Toimintaan tutustumisen lisäksi Avartajat saavat tehtäviä, jotka voivat olla esim. tapahtumien tai työpajojen ideointia, näyttelytoimintojen testaamista tai ääneen ajattelua. Keskusteltavaa ryhmässä tuntuu riittävän ja sille haluamme myös varata riittävästi aikaa. Tulevat tapaamiset näyttävät, millaiseksi Avartajien toiminta muodostuu, mutta alkuaskeleiden jälkeen vaikuttaa vahvasti siltä, että luvassa on rutkasti oppimista ja antoisia hetkiä puolin ja toisin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)







