LEM-konferenssi: Creativity, Lifelong Learning and Ageing Population

Jämtlin museo panostaa elämyksellisyyteen ja yhdessä
oppimiseen. Kuva: Pauliina Kinanen

Kolmas LEM The Learning Museum -verkoston konferenssi järjestettiin Ruotsin Östersundissa, Jämtlin museossa teemalla luovuus, elinikäinen oppiminen ja ikäihmiset. Konferenssin esitykset ovat saatavilla LEM-projektin verkkosivuilla osoitteessa http://www.lemproject.eu/in-focus/news/3rd-lem-conference.

Mielenkiintoiset esitelmät tarkastelivat ikääntyvää väestöä, elinikäistä oppimista ja luovuutta monesta eri näkökulmasta. Laura Cassio Euroopan komissiosta huomioi sen seikan, että joka vuosi Euroopassa on 2 miljoonaa enemmän yli 60-vuotiaita. Arvioiden mukaan vuonna 2060 väestöstä 30% on yli 65-vuotiaita. Cassio nosti esiin ikäihmisten eristäytymisen mahdollisena ongelmana: 40% yli 65-vuotiaista elää yksin. Ikäihmiset eivät ole homogeeninen joukko, mutta koulutus ja kulttuuri voivat tarjota heille parempaa terveyttä, sosiaalista toimintaa, mahdollisuuksia luovaan toimintaan - elämänlaatua. Kuitenkin ikäihmisten aktiivisuus tuntuu kasautuvan ja esimerkiksi television merkitys ajanvietteenä kasvaa.

Maltan yliopiston sosiaaligerontologian tutkija Marvin Formosa huomautti, että yleensä uskotaan ihmisten luovuuden vähenevän iän myötä. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että on olemassa erilaisia luovuuskaaria: tasainen, nouseva ja vaihteleva, ja ne ovat riippuvaisia ihmisen sosiaalisesta kontekstista ja elämänvaiheesta. Formosa antoi esimerkin muistelutoiminnasta. Muistelun ei tarvitse olla passiivista, vaan se voi toimia uudenlaisen ajattelun innoittajana ja oman elämänhistorian tulkinnan apuvälineenä.

Tine Fristrup puolestaan peräänkuulutti uudenlaisia näkökulmia ikääntymiseen niin, että ikääntymistä ei aina nähtäisi vain negatiivisena asiana.

Tanskan Århusissa sijaitsevan Den Gamle By ulkoilmamuseon Henning Lindberg esitteli mielenkiintoista toimintamallia The House of Memory, joka museossa oli kehitetty vakavasti dementoituneille. Kokonaisuudessaan 1950-luvun tyyliin sisustettu talo toimi paikkana, jonne vanhukset tulivat muutaman tunnin vierailulle. He saivat kosketella esineitä, juoda kahvia tai vaikkapa ottaa nokoset. Kokemusten perusteella vanhusten nuoruuden ympäristöä muistuttava talo kirvoitti muistoja ja tuotti muitakin positiivisia tuloksia: talossa käymisen aikana ja sen jälkeen vanhukset hymyilivät enemmän, eivät itkeneet tai olleet aggressiivisia kuten saattoivat olla aikaisemmin.

Vinkkejä osallistaviin taidemenetelmiin liittyen.
Kuva: Pauliina Kinanen

Amy Woodhouse esitteli kartoitusta, jonka Ison-Britannin Mental Health Foundation oli tehnyt osallistavien taidemenetelmien vaikutuksista ikäihmisiin. Lisäksi kuultiin vielä kahdesta eurooppalaisesta projektista: Best Agers -projekti pyrki edistämään ikääntyvän väestön työllistymismahdollisuuksia ja Jämtlin museon muistiprojektit heidän aktivoitumistaan.