Opas museopalveluiden asiakaslähtöiseen tuotteistamiseen

Kevään työskentelyn tuloksena hankkeessa tuotettiin Opas museopalveluiden asiakaslähtöiseen tuotteistamiseen. Julkaisun tarkoitus on tukea museoissa työskenteleviä asiantuntijoita oman työnsä kehittämisessä.

Opas keskittyy siihen, miten museoiden palveluita voitaisiin entistä enemmän kehittää yhdessä sekä museotyöntekijöiden kesken että yhteistyössä asiakkaiden ja kansalaisten kanssa. Oppaassa perustellaan miksi museopalveluja kannattaa tuotteistaa, käydään konkreettisesti läpi tuotteistammista vaiheittaisena prosessina, kuvataan hyviä toimintakäytäntöjä, työkaluja ja malleja sekä tuodaan esille Avata museo -hankkeessa toteutettuja esimerkkejä tuotteistamisesta.

Opas on ladattavissa Museoliiton verkkosivuilta osoitteesta http://www.museoliitto.fi/index.php?k=11191.

Museopalveluiden tuotteistamista pohdittiin 5.6. hankkeen järjestämässä Museopalveluiden tuotteistamistyöpajassa. Koulutuspäivän ohjelma ja esitykset löytyvät täältä: http://www.museoliitto.fi/index.php?k=11190.

Avara museo -hanke on toimintansa osalta päätöksessään. Kesällä ja alkusyksyllä keskitytään vielä loppuraportointiin. Suuret kiitokset kaikille hankkeen toimintaan osallistuneille. Uskomme ja toivomme, että hankkeen tulokset jäävät elämään ja kehittyvät edelleen. 

Aurinkoista kesää!

Avara museo -hanke palkittiin!

Suomen museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on myöntänyt hankkeellemme Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon. Kiitos ja kumarrus!

Lue lisää täältä http://www.museoliitto.fi/jasentiedotteet.php?aid=11165&k=10665&d=2013

Museopalvelut mietinnässä

Avara museo -hankkeessa on kevään aikana työskennelty museopalveluiden tuotteistamisen parissa. Kukin hankemuseo tuotteistaa kevään aikana yhden museopalvelun. Kokemukset tuotteistamisprosessista kootaan yhteen pieneksi Museopalveluiden tuotteistamisoppaaksi, joka esitellään, yhdessä muiden kokemusten kanssa, 5.6. järjestettävässä Museopalveluiden tuotteistamistyöpajassa.

Sitä odotellessa kannattaa lukea tämä hyvä juttu Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:n tekemästä työstä museopalveluiden parissa: Museopalvelut osaksi hoitosuunnitelmaa.

Välitilinpäätös ja jatkoaika

Hankkeen loppujulkaisu Avarampi
museo aikuisille on ladattavissa
osoitteesta
www.museoliitto.fi/avaramuseo/loppujulkaisu

Hyvää vuoden alkua Avara museo -hankkeesta! Kolmivuotisen hankkeemme oli määrä päättyä vuoden 2012 lopussa. Syksyllä järjestimme päätösseminaarin ja julkaisimme hankkeen loppujulkaisun. Syksyn aikana kävi kuitenkin ilmi, että hankkeellamme on jäämässä jonkin verran ESR-avustusta käyttämättä, joten aloimme suunnitella jatkoaikaa. Jatkoajalla, joka käytännössä kattaa tammi-kesäkuun, on tarkoitus jatkaa hankkeessa jo aloitettua palveluiden tuotteistamistyötä.

Välitilinpäätöksenä voin todeta, että olemme saaneet paljon aikaan. Hankkeessa on kehitetty ja testattu useita uudenlaisia yleisötyön toimintamalleja, järjestetty koulutusta, pohdittu museoiden yleisöjä, oppimista ja museoita oppimisen ympäristöinä ja solmittu lukuisia uusia yhteistyökuvioita. Vuoden 2013 alussa tehty seurantaraportti osoittaa, että hankkeen toimintoihin on osallistunut lähes 200 ihmistä yhteensä 1815 henkilötyö- ja koulutuspäivän ajan! Lyhyemmän ajan hankkeeseen tai sen tiedotustilaisuuksiin on osallistunut vielä satoja ihmisiä lisää. Museoalan koon huomioon ottaen hanke on tavoittanut alan työntekijät kiitettävästi.

Aktiivi-koordinaatiohankkeen myötä Avara museo -hankkeessa alettiin pohtia palveluiden tuotteistamista erityisesti asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Huomasimme, että palveluiden asiakaslähtöinen tuotteistaminen tarkoittaa käytännössä museon yleisötyön ja palveluiden laadun kehittämistä. Aloittamamme työ jäi kuitenkin hieman kesken ja tuotteistamisosaaminen vajavaiseksi. Keväällä 2013 jatkamme tutkimusprofessori Marja Toivosen kanssa hankkeessa kehitettyjen toimintamallien tuotteistamista. Tavoitteena on kevään aikana saada valmiiksi toimintamallien tuotteistamisprosessi sekä kuvata tuotteistamisprosessi tuotteistamistyökaluksi ja apuvälineeksi koko museoalalle. Kesäkuun 5. päivä järjestetään museoalalle tuotteistamistyöpaja, jossa kevään oppeja jaetaan eteenpäin. Pysykää kuulolla!

Ajatuksia virtuaalimuseosta

LEM - The Learning Museum -verkostohankkeen yhtenä konkreettisena tuloksena on raportti The Virtual Museum, jossa mielenkiintoisella tavalla tarkastellaan virtuaalimaailman vaikutuksia museoiden toimintaan. Julkaisussa pohditaan museoiden roolia ja mahdollisuuksia virtuaalimaailmassa, internetin vaikutuksia museokävijän profiiliin ja museon käyttötarkoituksiin sekä tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamia personointimenetelmiä. Lisäksi julkaisussa tarkastellaan tapauksia Google Art Project ja Europeana.

Julkaisu on ladattavissa osoitteessa http://www.lemproject.eu/WORKING-GROUPS/museums-in-the-21st-century-1/1st-report-the-virtual-museum/view

LEM-konferenssi: Creativity, Lifelong Learning and Ageing Population

Jämtlin museo panostaa elämyksellisyyteen ja yhdessä
oppimiseen. Kuva: Pauliina Kinanen

Kolmas LEM The Learning Museum -verkoston konferenssi järjestettiin Ruotsin Östersundissa, Jämtlin museossa teemalla luovuus, elinikäinen oppiminen ja ikäihmiset. Konferenssin esitykset ovat saatavilla LEM-projektin verkkosivuilla osoitteessa http://www.lemproject.eu/in-focus/news/3rd-lem-conference.

Mielenkiintoiset esitelmät tarkastelivat ikääntyvää väestöä, elinikäistä oppimista ja luovuutta monesta eri näkökulmasta. Laura Cassio Euroopan komissiosta huomioi sen seikan, että joka vuosi Euroopassa on 2 miljoonaa enemmän yli 60-vuotiaita. Arvioiden mukaan vuonna 2060 väestöstä 30% on yli 65-vuotiaita. Cassio nosti esiin ikäihmisten eristäytymisen mahdollisena ongelmana: 40% yli 65-vuotiaista elää yksin. Ikäihmiset eivät ole homogeeninen joukko, mutta koulutus ja kulttuuri voivat tarjota heille parempaa terveyttä, sosiaalista toimintaa, mahdollisuuksia luovaan toimintaan - elämänlaatua. Kuitenkin ikäihmisten aktiivisuus tuntuu kasautuvan ja esimerkiksi television merkitys ajanvietteenä kasvaa.

Maltan yliopiston sosiaaligerontologian tutkija Marvin Formosa huomautti, että yleensä uskotaan ihmisten luovuuden vähenevän iän myötä. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että on olemassa erilaisia luovuuskaaria: tasainen, nouseva ja vaihteleva, ja ne ovat riippuvaisia ihmisen sosiaalisesta kontekstista ja elämänvaiheesta. Formosa antoi esimerkin muistelutoiminnasta. Muistelun ei tarvitse olla passiivista, vaan se voi toimia uudenlaisen ajattelun innoittajana ja oman elämänhistorian tulkinnan apuvälineenä.

Tine Fristrup puolestaan peräänkuulutti uudenlaisia näkökulmia ikääntymiseen niin, että ikääntymistä ei aina nähtäisi vain negatiivisena asiana.

Tanskan Århusissa sijaitsevan Den Gamle By ulkoilmamuseon Henning Lindberg esitteli mielenkiintoista toimintamallia The House of Memory, joka museossa oli kehitetty vakavasti dementoituneille. Kokonaisuudessaan 1950-luvun tyyliin sisustettu talo toimi paikkana, jonne vanhukset tulivat muutaman tunnin vierailulle. He saivat kosketella esineitä, juoda kahvia tai vaikkapa ottaa nokoset. Kokemusten perusteella vanhusten nuoruuden ympäristöä muistuttava talo kirvoitti muistoja ja tuotti muitakin positiivisia tuloksia: talossa käymisen aikana ja sen jälkeen vanhukset hymyilivät enemmän, eivät itkeneet tai olleet aggressiivisia kuten saattoivat olla aikaisemmin.

Vinkkejä osallistaviin taidemenetelmiin liittyen.
Kuva: Pauliina Kinanen

Amy Woodhouse esitteli kartoitusta, jonka Ison-Britannin Mental Health Foundation oli tehnyt osallistavien taidemenetelmien vaikutuksista ikäihmisiin. Lisäksi kuultiin vielä kahdesta eurooppalaisesta projektista: Best Agers -projekti pyrki edistämään ikääntyvän väestön työllistymismahdollisuuksia ja Jämtlin museon muistiprojektit heidän aktivoitumistaan.

Päätösseminaarin antia

Kuva: Mirja Ramstedt-Salonen / PTM

Avara museo -hankkeen kaksipäiväinen päätösseminaari järjestettiin Porissa teemalla Yhteistyö ja osallisuus. Seminaarin ohjelma löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Torstaina 4.10. kokoonnuimme Porin taidemuseolla, jossa avauspuheenvuoron piti museonjohtaja Esko Nummelin. Hän tarkasteli Avara museo -hankkeen vaikutusta museon kehittämistoiminnassa. Porin taidemuseo on kehittänyt pedagogista toimintaansa perustamisestaan lähtien ja Avara museo -hanke on osa tätä jatkumoa. Nummelin totesi, että uuden ajattelu- ja toimintakulttuurin kehittäminen on aina haasteellista. Porin taidemuseossa hanke vahvisti edelleen pedagogisen ajattelun roolia museoyhteisön keskinäisessä vuorovaikutuksessa, rakensi paikallisten perspektiivien rinnalle valtakunnallista viitekehystä ja tuki merkittävällä tavalla itseymmärryksen kehittymistä.

Päivi Jokitalo on tutkinut ja kirjoittanut kirjastojen osallistavasta toiminnasta jo pitkään. Hän toimi projektipäällikkönä vastikään päättyneessä, sosiaalista kirjastotyötä kehittävässä Verkko haltuun! Nätet i besittning! -hankkeessa, joka yhdessä Avara museon kanssa on ollut osa Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämishanketta. Päivi antoi mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, miten kirjastot ovat ottaneet asiakkaansa mukaan toimintaansa. Osallistavalla toiminnalla on eri tasoja. Esimerkiksi uutta Helsingin yliopisto kirjastoa kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa Idis-foorumilla. Esimerkki toiminnasta, jossa yleisö otetaan mukaan tekemään varsinaista kirjaston työtä Päivi mainitsi Kansalliskirjaston ja Mikrotaskin Digitalkoot, jossa yleisö pelaamalla korjaa automaattisen tekstintunnistuksen väärin tunnistamia sanoja sanomalehtikokoelmassa. Asiakkaiden osallistaminen organisaation kehittämistoimintaan vaatii usein ajattelutavan muutosta; avoimuus ja asiantuntijaroolin jakaminen ovat olennaisia.

Kuva: Mirja Ramstedt-Salonen / PTM

Tekniikan museon projektipäällikkö Anna Iso-Ahola, kehityspäällikkö Leenu Juurola ja museonjohtaja Marjo Mikkola tarkastelivat museon osahanketta erityisesti museon yleisötyön ja strategisen kehittämisen näkökulmasta. Hankkeen myötä Tekniikan museo muuttui avarammaksi museoksi. Tekniikan museossa Avara museo oli pedagoginen, viestinnällinen ja strateginen hanke, jossa kehitettiin uusia toimintamalleja museopalveluiden tuotteistamisen, asiakaspalvelun ja yritys- ja sidosryhmäyhteistyön näkökulmista. Kaiken kaikkiaan Avara museo -hanke oli omalta osaltaan edesauttamassa museon uuden strategian muotoutumista. Sekä museon strategista, pedagogista että viestinnällistä näkökulmaa kuvaa iskulause ”Ihmettele, innostu, innovoi”.

Työväenmuseo Werstaan museolehtori Ulla Rohunen kysyi esityksessään voiko museo edistää sosiaalista osallisuutta? Werstaan välillisenä kohderyhmänä Avara museo -hankkeessa oli työttömät. Hankkeessa järjestettiin museon näyttelyihin liittyviä opastuksia, työpajoja ja viikonlopputapahtumia. Etenkin yksittäisten työttömien saavuttaminen osoittautui melko hankalaksi, mutta työttömien ryhmiä saavutettiin hyvin ja joidenkin ryhmien kanssa yhteistyöstä muodostui tiivistä ja edelleen jatkuvaa. Sosiaalisen osallisuuden edistämisessä suuri vaikutus oli sillä, että kesken hankkeen Werstas muuttui pääsymaksuttomaksi museoksi. Tämä poisti yhden mahdollisen esteen työttömän kävijän tieltä. Ulla totesi, että sosiaalisen osallisuuden toteutumisen arvioiminen on vaikeaa, mutta ainakin toimintoihin osallistuneiden palautteiden perusteella museossa vietetyllä ajalla on ollut merkitystä.

Porin taidemuseossa Avara museo -hanke oli nimeltään Aikuisväestö, seniorit ja karttuva kulttuuripääoma. Projektisuunnittelija Anni Venäläinen kertoi, että hankkeen lähtökohtana oli taide inhimillisen toiminnan alueena, tapana tarkastella maailmaa ja vuorovaikutuksen muotona. Hanke tarjosi hedelmällisen tilaisuuden arvioida jo tehtyä työtä ja tutkia tämän hetken museopedagogisia painotuksia. Hankkeessa toteutettiin useita käytännön sovelluksia, joissa testattiin taidemuseota oppimisympäristönä. Tällaisia olivat mm. PEDApiste näyttelyn yhteydessä, pedagoginen näyttely KoeTILAssa ja elämykselliset opastukset piirtäen, kuvailutulkkauksen avulla, flamenco-tanssijan tulkitsemana sekä runojen kautta. Avartajat-ryhmä toimi yhdessä Satakunnan Museon kanssa. Seniorien suunnistus taidekokoelmaan -opintopiiri muodostettiin taiteesta kiinnostuneista porilaisista senioreista. Museon henkilökunnan osaamista kehitettiin laaja-alaisesti erilaisten koulutusten avulla. Tarkoituksena oli tuoda uusi näkökulma museon yleisötyöhön.

Seniorit esittelemässä Mairen värit -näyttelyä.
Kuva: Mirja Ramstedt-Salonen / PTM

Iltapäivän päätteeksi saimme hienon tilaisuuden kuulla kuinka Porin taidemuseon Seniorien suunnistus taidekokoelmaan -opintopiiriläiset kertoivat Mairen värit -näyttelystä, jonka he olivat toteuttaneet aina ideoinnista ripustukseen. Opintopiiriläiset olivat tutustuneet näyttelyn tekemiseen, taidekokoelman syntymiseen ja itse Maire Gullichsenin taidekokoelmaan. Moni opintopiiriläinen kertoi, että kohokohta oli museon taidevarastoon pääseminen ja teosten näkeminen ”livenä”. Seniorit saivat museolta vapaat kädet valita kukin yhden mieleisensä teoksen, joihin he kirjoittivat henkilökohtaista taidekokemusta heijastelevat näyttelytekstit. Tuloksena oli hieno ja omakohtaisten taidekokemusten kautta uusia ajatuksia avaava näyttely!

Päivä päättyi hankkeen loppujulkaisun Avarampi museo aikuisille julkistamiseen viinilasillisen äärellä. Julkaisu on ladattavissa pdf-muodossa täältä.

Kuva: Satakunnan Museo.

Perjantaina 5.10. seminaaripaikkana toimi Satakunnan Museo. Museonjohtaja Juhani Ruohonen aloitti päivän tarkastelemalla Avara museo -hanketta osana Satakunnan Museon kehittämistoimintaa. Avara museo oli kiinteä ja luonteva osa museon toimintaa: museon kaikki yksiköt osallistuivat hankkeeseen ja henkilökunta oli laajasti ja tiiviisti mukana. Paitsi että hanke kehitti senioreille suunnattua museopedagogista toimintaa ja toi uusia yhteistyökumppaneita, se edisti museon saavutettavuutta, teki museota tunnetuksi ja madalsi sen kynnystä.

Seuraavaksi kuulimme Kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn virkavapaalla olevan johtavan museolehtorin Sanni Pöntisen kertovan yleisötyön ja museopedagogiikan uusista tuulista Australiassa. Sannin puheenvuoro kuultiin ja katseltiin etukäteen nauhoitetun verkkoesityksen muodossa. Sanni vietti kuukauden kulttuuriin ja luonnontieteeseen keskittyneessä Australian Museumissa Sydneyssä. Museon Online, Editing and Audience Research team kehittelee jatkuvasti uusia tuotteita ja teknologiaa museon ja ihmisten välille ja tutkii mediatuotteidensa käytettävyyttä. Olennaista on yleisötutkimus osana museon työprosesseja: kaikista museon näyttelyistä tuotettiin analysoitu tutkimus. Sannin mukaan aikuispedagogiikasta ei Australiassa juurikaan keskustella, enemmänkin puhutaan tavoista, joilla aikuiset saadaan osallistumaan. Yksi esimerkki tästä on Jurassic Lounge -tapahtuma, joka on vetänyt joka tiistai museoon 800-3000 kävijää! Kyseessä on after-work-tapahtuma, jonka aikana museo täyttyy erilaisista esityksistä niin taiteen kuin tieteenkin saralla. Olennaista on rento ”hengailu” museossa. Myös alkoholia tarjoillaan, eikä se ole koskaan aiheuttanut ongelmia. Tapahtuman sisällöstä vastaa osittain museo, osittain ulkopuoliset sisällöntuottajat. Tapahtuma on päässyt Sydneyn Must see, must do -listalle.

VTT:n tutkimusprofessori Marja Toivonen tarkasteli omassa puheenvuorossaan sitä, miten asiakasymmärrys ja yhteinen oppiminen voivat edesauttaa palveluiden tuotteistamista. Palveluiden tuotteistamista ei museoidenkaan kannattaisi pelätä. Se ei tarkoita palveluiden standardointia vaan palveluiden joidenkin osien vakiointia niin, ettei palvelua tarvitse miettiä jokaisen asiakkaan kohdalla alusta pitäen. Asiakas voi osallistua palveluprosessiin monilla eri tasoilla; vähintäänkin asiakas on tietojen antajana. Olennaista on se miten asiakastieto pystytään muuttamaan asiakasymmärrykseksi ja miten tieto siirtyy toiminnan tasolle. Toivonen painotti myös sitä, että palveluiden tuotteistamisessa keskeisessä asemassa oleva asiakaslähtöisyys tukee organisaation uudistumista ja innovaatiotoimintaa: asiakkaat voivat kyseenalaistaa vakiintuneita käytäntöjä. Toivosen ajatuksia voi lukea myös Avarampi museo aikuisille -julkaisusta.

Museolehtori Jaana Ylänen Kulttuurikasvatusyksikkö TAITEsta kysyi omassa esityksessään mitä maahanmuuttaja tekee museossa? Tämä oli asia, jota pohdittiin paljon Moniääninen museo -osahankkeessa. Suomessa on tällä hetkellä noin 180 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, arvioiden mukaan määrä tulee olemaan vuonna 2030 noin puoli miljoonaa. Kesällä 2012 hallitus hyväksyi valtion kotouttamisohjelman, jossa museot huomioidaan osana kotouttamista. Moniääninen museo -hanke oli osa Tampereen kaupungin kotouttamisohjelmaa. Hankkeessa koottiin Momu-ryhmä, jonka 7 maahanmuuttajataustaista tamperelaista perehdytettiin museoiden toimintaan. Ryhmä toimi yhteistyössä museoiden kanssa suunnitellen museopalveluita maahanmuuttajille ja muulle yleisölle. Ryhmän maahanmuuttajat järjestivät museoissa erikielisiä opastuksia, draamaopastuksia, luentoja ja muuta toimintaa. Ryhmän jäsenet hyödynsivät tekemässään museotyössä paitsi maahanmuuttajataustaansa myös omaa persoonaansa ja omia erityistaitojaan. Maahanmuuttajien ja museoiden yhteistyö vaatii molemminpuolista luottamusta ja joustamista.

Satakunnan Museossa Avara museo -hanke oli nimeltään Museosta virtaa varttuneille. Kyse oli hyvin pitkälle uusien yhteistyön mallien kehittämisestä. Projektisuunnittelija Outi Kivimäki kertoi museon kehittämästä vanhainkotiyhteistyöstä, jossa porilaisiin vanhainkoteihin ja sairaalaan vietiin 60-ja 70-lukujen Poria esittelevä näyttely. Lisäksi näissä paikoissa järjestettiin asiakkaille muistelutilaisuuksia valokuviin liittyen. Olennaista prosessissa oli yhteistyö vanhainkotien viriketyönohjaajien kanssa ja tutustuminen ennalta niihin paikkoihin, joihin näyttely ja muistelutuokiot vietiin. Toisena esimerkkinä hankkeen toiminnasta Outi kertoi Avartajat-ryhmän toiminnasta. Avartajat tutustuivat museon toimintaan ja saivat tehtäväkseen näyttelyn suunnittelun ja toteuttamisen osaksi museon perusnäyttelyä. Tuloksena oli Karin kasettimankka ja muita tarinoita -näyttely, johon pääsimme myöhemmin tutustumaan.

Iltapäivällä kuulimme uusista yleisötyöhön ja hyvinvointiin liittyvistä museohankkeista. Hankejohtaja Ulla Teräs esitteli Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hankkeen, joka on Museoviraston koordinoima kehittämishanke. Kumppaneina ovat Sitra sekä Hämeenlinnan ja Kotkan kaupungit. Tavoitteena hankkeessa on kehittää kokeillen uudenlaisia yhteistyö- ja johtamismalleja ja edistää asiakaslähtöisiä palvelun suunnittelun tapoja. Uusia toimintamalleja pilotoidaan Merikeskus Vellamossa Kotkassa ja Hämeenlinnan Linnanniemen alueen museoissa. Hankkeen kokemukset jaetaan museokentän kanssa helmikuussa 2013.

Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Ek esitteli Etelä-Karjalan museon Elävä Eteläkarjalainen museoympäristö -hanketta. Kyseessä on paikallismuseoiden kehittämishanke, jossa pyritään edistämään paikallismuseoiden toiminnallisuutta ja kehittämään niiden tapahtumia, yritystoimintaa ja yhteistyötä. Hankkeen aikana syntyy 10 uutta toimintamallia avuksi paikallismuseotyöhön, kirjalliset ohjeet näihin sekä uusia yhteistyötapoja museoiden välille. Hankkeen päätösseminaari järjestetään 13.11.2012 Lappeenrannassa.

Avartaja-Kari kertoi kasettimankkansa tarinan seminaarin
osallistujille. Kuva: Satakunnan Museo.

Taideohjaaja Elli Liippo Aboa Vetus & Ars Novasta puolestaan kertoi Taide jää mieleen työhyvinvointihankkeesta, jossa museon yhteistyökumppanina on Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Tavoitteena on turkulaisten kotihoidon työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen museoympäristössä, museopedagogisia menetelmiä soveltaen. Taide jää mieleen -ryhmä on vuoden 2012 ajan kokoontunut museossa kerran kuukaudessa työajalla. Tavoitteena on ollut tuottaa ryhmän näköisiä ja heidän työpäiväänsä sopivia museon käyttötapoja ja etsiä itselle sopivia tapoja olla tekemisissä nykytaiteen kanssa. Hanke päättyy marraskuussa, mutta yhteistyö kaupungin sote-sektorin kanssa jatkuu.

Avartaja-Liisa kertomassa omasta esineestään ja
melontaharrastuksestaan. Kuva Satakunnan Museo.

Kuten edellisenä päivänä taidemuseolla, myös Satakunnan Museolla pääsimme tutustumaan senioriryhmän toteuttamaan näyttelyyn Karin kasettimankka ja muita tarinoita ja kuulimme Avartajien itsenä kertomana miten näyttelyn suunnitteleminen ja toteuttaminen onnistui. Kukin Avartajat-ryhmän jäsen oli valinnut yhden oman esineensä, jonka sijoitti museon perusnäyttelyyn ja johon kirjoitti omakohtaisen näyttelytekstin. Näin henkilökohtaiset esineet ja niiden tarinat kommentoivat hienosti näyttelyn yleisempää pysyvää osuutta. Oli hienoa kuulla esineiden tarinoita niiden omistajien ja käyttäjien kertomana!

Kiiitokset kaikille seminaarin puhujille ja osallistujille! Päivien esitykset löytyvä pdf-muodossa osoitteesta http://www.museoliitto.fi/avaramuseo/paatosseminaari.