Avara museo kouluttaa!

Avara museo -hankkeen päätössemimaari 4.-5.10.2012 Porissa
Kolmivuotisen Avara museo -hankkeen päätösseminaari järjestetään Porissa teemalla Yhteistyö ja osallisuus. Seminaarin teemat kumpuavat niistä laajoista yleisötyöhön ja pedagogiaan liittyvistä kysymyksistä, joita Avara museossa on kolmen vuoden aikana pohdittu ja jotka on koettu erityisen olennaiseksi. Seminaarissa julkaistaan myös hankkeen loppujulkaisu.

Ohjelma ja ilmoittautuminen Museoliiton verkkosivuilta.

Museopedagogiikan ja yleisötyön monimuotokurssi 24.9.-26.11.2012
Kurssilla käsitellään museopedagogiikkaa ja museoiden yleisöjä yleisesti, mutta painotus on museoiden aikuisyleisöissä. Kurssilla hyödynnetään Avara museo -hankkeen kokemuksia.

Kurssiin kuuluu kaksi lähiopetuspäivää, joiden välinen aika työskennellään verkossa Moodle-oppimisympäristössä. Osallistuminen lähipäiviin on pakollista. Kurssilla käytetään menetelminä yhdessä oppimista ja vertaisarviointia. Yhtenä kurssin tavoitteena on myös museoalan ammattilaisten verkostoitumisen ja yhteistyön lisääminen.

Kurssi on tarkoitettu museopedagogiikan ja yleisötyön parissa työskenteleville. Kurssilla käsitellyt teemat ja tehtävät nivotaan osaksi opiskelijoiden käytännön työtä, joten on olennaista, että opiskelijat työskentelevät museossa. Kurssi soveltuu hyvin uusille museopedagogeille ja museon yleisötyötä tekeville, mutta tarjoaa tuoreita näkökulmia myös kokeneemmille ammattilaisille.

 Ilmoittautuminen alkaa 27.8.2012. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Museoliiton verkkosivuilta.

Tekniikan museon POPUP -museokonseptin kesäinen elämä

Osana Avara museo -hankettamme me Tekniikan museossa päätimme lähteä reippaasti uusin keinoin avartamaan museon tapaa kertoa itsestään ja rakentamaan suhteita sidosryhmiimme. Pop up -konsepti oli kehityshankkeen osana mitä erinomaisin oppimisen paikka meille kaikille.

Tekniikan museo laajeni kesän ajaksi Helsingin Kaapelitehtaalle osana World Design Capital 2012 Helsinki -ohjelmaan kuuluvaa HI DESIGN -näyttelyä, joka esittelee huippumuotoilua suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Mukana on suomalaisia kärkifirmoja kuten Kone, Nokia ja Patria. Kun puhutaan suomalaisesta teknologiasta ja huipputuotteista, mikä olisikaan luontevampaa kuin kertoa myös tekniikan ja innovaatioiden historiasta: miten tähän päivään on tultu. Se on Tekniikan museon tehtävä.

Mitä pop up sitten on? Se on väliaikaisesti rakennettu, keveillä elementeillä, huumorintajuisesti, rennosti, mutta huolella luotu tekemisen malli. Tärkeintä ei ole vain lopputulos - sekin oli aivan jotain muuta mitä alunperin ajateltiin - vaan koko prosessi. Tekniikan museo avarsi omaa toimintaansa ja tarinaansa, ja toivottavasti houkuttelee Kaapelitehtaalta myös itse museolle kävijöitä!

Lopputulosta voi mennä katsomaan vielä 2.9. asti: to-su klo 10-18, vapaa pääsy!

Lopputunnelmia seuraa myöhemmin...;)

Kävijöitä tutkitaan

Valtakunnallisen kävijätutkimuksen tulokset on julkistettu Museokävijä 2011 raportissa. Raportin tiivistelmässä kuvataan tyypillistä museokävijää:

” Tutkimusotoksen perusteella tyypillinen museokävijä on nainen, joka asuu Etelä-Suomessa. Hän on ylempi toimihenkilö, jolla on korkeakoulututkinto.

Hän on 46–65-vuotias ja käy museossa 1–5 kertaa vuoden aikana ollessaan loma- tai vapaa-ajan matkalla perheen tai ystävän kanssa.

Museo, jossa hän vierailee, on yleisesti tunnettu. Kiinnostus museokäyntiin johtuu museon aihepiiristä ja näyttelystä. Hän odottaa vierailultaan elämystä, tietoa ja viihtymistä ja vierailee museossa perheenjäsenten ja ystävien seurassa.

Tyypillinen kävijä on tyytyväinen museovierailuunsa, josta hän haluaa maksaa reilut 5 euroa. Näyttelyt ovat kiinnostavia ja palvelu pelaa. Erityisen tyytyväinen hän on saamaansa tiedon määrään. Täydellinen museovierailu olisi, jos esineitä saisi koskea ja elämystä rakennettaisiin vielä enemmän interaktiivisilla menetelmillä. Sisältöjäkin tyytyväisempi kävijä on museon asiakaspalveluun.

Hän lupaa tulla yli 90 %:in todennäköisyydellä museoon uudelleen ja hän suosittelee museota kaikille tuttavilleen.” (Museokävijä 2011, 4) 

Tyypillisen museokävijän profiili ei siis juurikaan ole muuttunut sitten viime kävijätutkimuksen 2002. Museoiden kokonaiskävijämäärien kasvu on kuitenkin pysähtynyt ja on huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Mikä avuksi? Raportissa hahmotellaan tähän joitain apukeinoja.

Kävijätutkimusten amerikkalaisia trendejä kannattaa vaikka vertailun vuoksi vilkuilla täältä. Linkin takaa löytyy osallistujien twiiteistä koottu yhteenveto Visitor Studies Associationin vuosittaisesta konferenssista, jossa teemana oli Knowing Our Past, Shaping Our Future: What’s Next for Visitor Studies?

Porin taidemuseon imagotutkimuksen tulos: "Laadukas suomalainen taidemuseo johon kannattaa tulla kauempaakin."

Porin taidemuseota kehutaan myös luovaksi ja innostavaksi.

Porin taidemuseolla on erittäin vahva ja positiivinen imago sekä porilaisten että muiden satakuntalaisten mielissä. Imagotutkimuksessa taidemuseota kiiteltiin porilaiseksi ylpeydenaiheeksi sekä luovaksi, monipuoliseksi ja innostavaksi paikaksi. Myös sanoja moderni ja nuorekas käytettiin useasti.

Taidemuseon tarjontaa pitää todella tai melko kiinnostavana 80 prosenttia vastaajista. 80 prosentin tuntumaan päästiin myös silloin kun kysyttiin taidemuseon ajankohtaisuudesta. 74 prosentin mielestä näyttelyt ovat todella tai melko hyvin toteutettuja. Vain kymmenen prosentin mielestä taidemuseon anti ei ole vahvasti kansainvälistä.

Imagotutkimukseen vastasi 127 henkilöä, kaksi kolmasosaa heistä oli naisia. Melkein kaikki vastaajat olivat satakuntalaisia. Vastaajista reilut sata oli tasaisesti ikähaarukassa 19–50. Melkein puolet vastaajista oli käynyt museossa vähintään kolme kertaa viimeisen vuoden aikana. 29 vastaajista ei ollut käynyt museossa kertaakaan viimeisen vuoden aikana.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden oppiaineen ja Porin taidemuseon yhteistyössä tekemässä Porin taidemuseon imagotutkimuksessa selvitettiin porilaisten ja muiden Porin taidemuseon asiakkaiden mielipiteitä taidemuseosta sekä sen tarjonnasta. Tutkimuksesta vastasivat Usva Friman, Minna Karru ja Arttu Malmivirta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2012 ja se on osa valtakunnallista Avara Museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hanketta. Tutkimuksen tuloksia käytetään jatkossa Porin taidemuseon toiminnan kehittämisessä.

Kiireinen kevät lupaa antoisaa syksyä?

Avara museo -blogin hiljaisuuteen löytyy (huono) syynsä kevään kiireistä. Hankkeessa työskennellään kuumeisesti muun muassa loppujulkaisun artikkeleiden parissa. Vielä nimettömän (ehdotuksia?) julkaisun on tarkoitus valmistua hankkeen päätösseminaariin mennessä. Tulossa on mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa luodaan katsaus Avara museon toimintojen ja tulosten lisäksi myös oppimiseen, palveluiden tuotteistamiseen sekä kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiin. Pyrimme tekemään kirjasta värikkään ja helposti luettavan kokonaisuuden, josta olisi hyötyä kaikille museopedagogiikasta, oppimisesta ja yleisötyöstä kiinnostuneille.

Koordinaattorilla on työn alla myös hankkeen päätösseminaarin (4.-5.10.) sekä museopedagogiikkaan keskittyvän monimuotokurssin (24.9.-26.11.) suunnittelu. Ohjelmat yritetään saada kasaan ennen heinäkuuta ja ilmoittautumiset näihin koulutuksiin alkavat viimeistään elokuussa. Seuratkaa tätä blogia ja Museoliiton verkkosivuja!

Hei, me tehtiin näyttely!

Miten Atamon-säilöntäaine liittyy Poriin? Miksi Paulan hiukset piti kihartaa? Entä mitä Kari kuunteli kasettimankastaan? Nämä tarinat selviävät Satakunnan Museossa, jossa Museoiden yönä 19.5. klo 18 avautuu yleisön esineitä esittelevä näyttely Karin kasettimankka ja muita tarinoita.

Satakunnan Museo ja Porin taidemuseo kutsuivat loppuvuodesta 2010 museoiden kehittämisestä kiinnostuneita aikuisia mukaan Avartajat-ryhmään. Tavoitteena oli saada yleisön ääni aikuisille suunnatun museotarjonnan kehittämisessä paremmin kuuluviin. Kevään 2011 aikana avartajat tutustuivat museoiden toimintaan, tiloihin ja ihmisiin, antoivat palautetta ja ideoivat uutta. Syksyllä ryhmä jatkoi toimintaansa Satakunnan Museon kanssa näyttelynteon merkeissä. 

Avartajien näyttelytiimi kuvattavana. 

Karin kasettimankka ja muita tarinoita -näyttelyä varten viisi miestä ja seitsemän naista valitsi esineen, joka on heille jollakin tavalla merkityksellinen. Näyttelyn esinevalinnat ovat henkilökohtaisia ja liittyvät eri elämänvaiheisiin, tärkeisiin ihmisiin, asuinpaikkoihin ja harrastuksiin. Esineet on sijoitettu Satakunnan Museon perusnäyttelyyn museoesineiden rinnalle, mikä mahdollistaa yhteyksien ja erojen pohdinnan eri aikakausien välillä. Näyttely on esillä Satakunnan Museossa 19.5.–14.10.2012. 

Näyttelynteko avartajien kanssa on ollut hieno kokemus. On ollut ilo todeta kuinka innoissaan he ovat siihen osallistuneet. Näistä kokemuksista sitten lisää vielä tuonnempana...