Onko pakko oppia jos ei taho?

Lounais-Suomen ja pääkaupunkiseudun AVAAMO-ryhmät käynnistyivät tällä viikolla

Tapasimme tiistaina Turussa ryhmän, jonka vahvuus ja asiantuntijuus on asiakkaan kohtaamisessa. Tästä jatkamme aikuisten parissa työnimellä Salainen opetussuunnitelma – piilopedagogiikkaa oppimiskammoisille / vastahakoisille aikuisille. Tosi mielenkiintoista luvassa.
Lounais-Suomen ryhmä kokoontuu seuraavan kerran perjantaina 7.10.2011 Sagalundin museossa, Kemiössä. Turun AVAAMO-ryhmässä opimme myös ruotsia immersiossa, kun mukana kaksi ruotsinkielistä museoyksikköä. Kanonbra! Ryhmän 3. tapaaminen maanantaina 7.11.2011, mitä todennäköisimmin Turussa, jonka ohjelmaa tarkennellaan toisella tapaamisella. Saman aiheen parissa pyöritään sielläkin.

Pääkaupunkiseudun ryhmä kokoontui tänään ensimmäistä kertaa tänne Siltavuorenpenkereelle, Helsingin yliopiston kampukselle. Ryhmässä on paljon Pedaalin jäseniä (toiminta yhteistyössä Pedaalin kanssa), joten kokeneiden museopedagogien tietovaranto pyritään ottamaan käyttöön tässä ryhmässä. Ryhmässä tullaan todennäköisesti toteuttamaan vertaisarviointia Avara museo –hankkeessa luoduista aikuispedagogisista palveluista. Pääkaupunkiseudun ryhmän seuraavat tapaamiset ovat maanantai 26.9.2011 jälleen täällä Siltavuorenpenkereellä. Viimeinen tapaaminen on yhteistapaaminen Avara museo –hanketoimijoiden kanssa ma 31.10.2011 jossa vertaisarviointi välitetään suoraan hankkeen toimijoille.

Mielenkiintoisia tapaamisia tiedossa. leena t

Avaamo-tapaamisissa kiertänyttä kirjallisuutta

Kirjallisuutta, jota kiertänyt joissakin AVAAMO-ryhmissä, joten tässä vähän lisätietoa niistä:

· Sain tämän kirjan Jyväskylässä museolehtori Raija Manniselta. Suomen käsityön museo on ollut mukana jo 90’luvulla tällaisessa Socrates projektissa, jolta on tullut julkaisu:
Martin, B. (1999) (Ed.) Adult Education and the Museum. Finals Report on the Socrates Project TM-AE-995-DE-1. Supported by the DGXXII of the European Commision. International perspectives in adult education 23.The Institute for International Cooperation of the German Adult Education Association (IIZ/DVV): Bonn: Leppelt Druck + Repro GMbh.
Suomen käsityön museon hankeaihe oli: Immigrant Education (s. 90 julkaisussa). Lisätietoa voi kysyä Raijalta suoraan.

Ruotsissa on tullut mielenkiintoisia väitöskirjoja viime vuosina mm:
· Ljung, B. (2009). Museipedagogik och erfarende. Doktorsavhandling från Pedagogiska institutionen159. Stockholms universitet. Tässä väitöksessä on haastateltu mm. noin 100 ruotsalaista museopedagogia, miten he kokevat ja ymmärtävät, mitä on museopedagoginen työ. Löytyy myös pdf-muodossa googlaamalla.
· Insulander, E. (2010). Tinget, rummet och besökaren. Kävijänäkökulmaa ja hyviä vinkkejä arviointi/tutkumusmenetelmiin. Löytyy myös pdf-muodossa.

Kaikille on varmaan jo tullut tietoa jossakin vaiheessa Oppimisen sillat -tutkimushankkeessa tehdystä julkaisusta:
· Kumpulainen, K., Krokfors, L. Lipponen, L., Tissari, V., Hilppö, J. & Rajala, A. Oppimisen Sillat. Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. Teos löytyy verkkoversiona suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: http://www.oppimisensillat.fi/ Täältä löytyy oppimisen kaikkiallisuudesta, jaetusta asiantuntijuudesta, toimijuudesta, moniammatillisuudesta.

Muutamia julkaisuja, joissa pohditaan tulevaisuuden oppimisympäristöjä:
· Rajala, A,. Hilppö, J., Kumpulainen, K., Tissari, V., Krokfors, L., & Lipponen, L. (2010). Merkkejä tulevaisuuden oppimisympäristöistä. Raportit ja selvitykset 2010:3. Opetushallitus. Verkkoversio saatavilla http://www.oph.fi/julkaisut/2010/merkkeja_tulevaisuuden_oppimisymparistoista
· Aktiivi -hankkeessa on laadittu ennakointiraportti Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa. Raportti löytyy digitaalisessa muodossa http://www3.tokem.fi/kirjasto/tiedostot/Saloniemi_B_3_2011.pdf.

OECD on tehnyt julkaisun, jossa pohditaan oppimista tosi monesta näkökulmasta:
· Dumont, H., Istance, D. & Benavides, F. (Eds). (2010). The Nature of Learning. Using Research to Inspire Practice. Centre for Educationa Research and Innoavation (CERI). OECD. Verkkoversiona saatavilla osoitteessa http://www.oecd-ilibrary.org/education/the-nature-of-learning_9789264086487-en. Seuraavaksi odotellaan raporttia innovatiivisista oppimisympäristöistä, ehkä loppuvuodesta 2011.

Jos ei vielä ole teidän museollanne teosta Lifelong Learning in Museums – A European Handbook (Gibbs-Sani-Thompson, eds.) Täältä vaan lataamaan http://www.ibc.regione.emilia-romagna.it/wcm/ibc/menu/attivita/07formaz/formdidat1/didamus/par1/materiali/par1/llml_en.pdf Kaija Kaitavuori on ollut Suomesta mukana tässä projektissa. Ja kuten otsikko sanoo, kyseessä on käsikirja. Kannattaa tutustua.

Jos sinua mietityttää museopedagogiikan historia ja mitä oppimisesta museoissa on kirjoitettu 50-luvulta lähtien, suosittelen CECAssa tehtyä julkaisua Museums and Education ICOM-CECA Publications 1952-2006. Gesché-Koning N. (Ed.). Tässä on aika lailla kansainvälistä katsausta. Vuodesta 2006 eteenpäin julkaisuja ja artikkeleita on sitten alkanutkin tulla ihan toisella vauhdilla.

Helsingin Design vuosi painaa päälle, joten en voi olla heittämättä tätä kirjaa: Design för lärande (2008), Rostvall Anna-Lena ja Staffan Selander toimittajina. Norstedt Akademiska Förlag. Jos on oppimista kaikkialla, niin oppimistakin voi/pitää/pystyy disainata.

Tässä näin aluksi, viikonloppulukemiseksi 9.9.2011/ Leena t

Artikkeli Avara museo -hankkeesta

Open Museum - Training for Multi-Professional Groups in Museum Education

Artikkeli on julkaistu LLinE (Lifelong Learning in Europe, Volume XVI, issue 2/2011 julk. Kansanvalistusseura,KSV) kesän numerossa. Koko lehti käsittelee museoita ja kirjastoja oppimisen ympäristöinä. Mikäli olet kiinnostunut saamaan artikkelin pdf-muodossa, ota yhteyttä leena.tornberg@helsinki.fi.

Suosittelen tilaamaan ko. lehden itsellesi/työpaikallesi (13 e). Tilaa tämän linkin kautta

http://www.kansanvalistusseura.fi/?action=juttu&ID=238&valittu=3.

Oikea lehti on kuitenkin paljon kivempi kuin tulostettu pdf : )

Porin taidemuseon Rinnastuksia -näyttelyä kiitetään kädenojennuksesta yleisön suuntaan

Rinnastuksia -näyttely on saanut hienot arvostelut Satakunnan Kansassa. Kuvataidekriitikko Kati Heljakka kirjoittaa 20.06. näyttelystä otsikolla "Kädenojennus" seuraavasti:

"Projektihuoneessa esitelty Rinnastuksia on Hallin ohella neljän näyttelyn mukaansatempaavinta antia. Suhteellisen pieneen tilaan on koottu runsas kattaus yhtäältä jäsenneltyyn taiteen tekemiseen pohjautuvia kansallisia taideaarteita, toisaalta riehakkaan suomalaisen nykytaiteen räiskyvämpiä edustajia. Rinnakkain aseteltuina niiden lähtökohtia on palkitsevaa vertailla ja samalla pohtia materiaaleissa ja lähestymistavoissa tapahtunutta muutosta. Palkitsevuudesta puheenollen; nyt nähdystä neljästä kesän näyttelystä juuri yleisöä kohtaan kädenojennuksen tarjoava, pedagoginen taidekarkelo voi olla se kaikkein antoisin."
Näyttelyn kuratoinut Porin taidemuseon pedagoginen yksikkö on erittäin ilahtunut tästä kritiikistä, sillä se osoittaa että se mitä näyttelyä suunnitellessa tavoiteltiin välittyy näyttelystä.
Rinnastuksia näyttelyn taiteilijat ovat:

Kari Aapro, Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Birger Carlstedt, Carolus Enckell, Magnus Enckell, Reijo Hukkanen, Janne Kaitala, Ahti Lavonen, Anni Leppälä, Elina Merenmies, Janne Räisänen, Johan Scott, Päivi Sirén, Kain Tapper ja Hannu Väisänen.
Mukana on myös nelivuotiaan Selina Salosen piirustus, esimerkkinä lapsen spontaanista ilmaisusta jota aikuiset pitävät usein luovuuden ideaalina.

Porin taidemuseossa ovat esillä samaan aikaan turkkilaista nykytaidetta esittelevä Istanbul Appraisal, Miika Nyyssösen Kahdeksan veistosta ja suuressa näyttelytilassa Hallissa Andy Goldsworthyn osmankäämeistä rakentama seinämäteos.

Rinnastuksia -näyttely Porin taidemuseossa

RINNASTUKSIA
Pedagoginen näyttely sarjassa Maire Gullichsen ja modernismi
10.06.- 11.09.2011
Projektihuone

"…kaikki luominen on intuitiivisen ja spontaanien mielijohteiden sekä
aivojen rakentavan ja järjestävän kontrollin yhteistyötä." - Birger Carlstedt

RINNASTUKSIA-näyttelyssä tarkastelun kohteena on teoksia, jotka ilmentävät kahta erilaista
lähtökohtaa maalaustaiteessa. Analyyttiseen, jäsenneltyyn ja harkittuun kuvantekemiseen
pyrkivien taiteilijoiden teokset rinnastuvat teoksiin, joiden tekijät ovat ilmaisussaan
tavoitelleet spontaania ja intuitiivista otetta. Työskentelytapojen erilaisuus tulee esiin
maalausten sommittelussa, kuvapinnan ja aiheen käsittelyssä ja värien käytössä. Näyttelyssä
erilaiset maalaukselliset lähestymistavat rinnastuvat myös veistotaiteen muotoa ja materiaalia
tutkivaan ilmaisuun.

Taideteokset eivät synny tyhjiöön, vaan osaksi jatkumoa. Jokainen uusi teos rinnastuu jo
syntyessään erilaisten kontekstien kautta muihin teoksiin ja heijastelee oman aikansa ja
aikaisempien vuosikymmenten taidekäsityksiä ja aatevirtauksia. Tavallaan jokaisessa teoksessa
ovat läsnä kaikki muut teokset.

Taidenäyttelyihin esille pantuina teokset asettuvat jälleen uudenlaisiin yhteyksiin, jossa myös
katsoja on mukana. Yhtä lailla kuin taiteen tekeminen myös taiteen katsominen on luova
prosessi. Se on osittain tietoinen ja osittain intuitiivinen tapahtuma, jossa teosten herättämät
mielleyhtymät yhdistyvät katsojan aikaisempiin kokemuksiin ja analyyttiseen pohdiskeluun.
Teoksia voi rinnastaa esimerkiksi värin, tekniikan, materiaalin käsittelyn, tekotavan, tyylin tai
aiheen kautta. Yhteen tuodut teokset voivat jatkaa, tukea tai asettua kontrastiin toistensa
(sisällön) kanssa. Ne voivat käydä vuoropuhelua, kommentoida toisiaan, tuottaa yhdessä
merkityksiä, jotka ovat enemmän kuin teosten merkitykset yksinään. Yksi plus yksi voikin olla
enemmän kuin kaksi.

Näyttelyssä esillä olevat Maire Gullichsenin taidesäätiön teokset ovat: Magnus Enckell:
Nuorukainen (1916), MG 26, Birger Carlstedt: Chanson Lyrique (1954), MG 12, Juhana
Blomstedt: Substance Blanche (1973-74), MG 10 sekä Kain Tapper: Kudelma marmorissa
(1971), MG 373. Muut esillä olevat teokset ovat poimintoja Porin taidemuseon
tallennekokoelmista.

Lisätiedot:
Näyttelyn suunnittelusta vastaava Porin taidemuseon pedagoginen yksikkö.
Mirja Ramstedt-Salonen, puh. 044 701 1119 / mirja.ramstedt-salonen@pori.fi
Anni Venäläinen, puh. 044 701 7601 / anni.venalainen@pori.fi

Porin taidemuseon kevätkuulumisia

KoeTILA! Näyttely
Porin taidemuseon KoeTILA keväällä 2011 oli laboratorio erilaisten pedagogisten toimintatapojen kehittämiselle. KoeTILA! -näyttelykonseptin kautta Porin taidemuseo lisäsi vuorovaikutusta yleisönsä kanssa, ja kuuli yleisön ajatuksia heitä koskettavista teoksista.
Yleisö sai KoeTILAssa 04.02 – 10.04.2011 välisenä aikana äänestää omia suosikkejaan
Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmasta. Äänestykseen perustuvassa Näyttelyssä
15.04. - 29.05. esiteltiin neljätoista eniten yleisön ääniä saanutta teosta. Näyttelyssä oli esillä myös yleisön jättämiä ajatuksia niistä teoksista joita he olivat äänestäneet.
Yleisöäänestyksessä annettiin 1296 ääntä. Yleisöäänestyksen voittaja oli Helene Schjerbeckin Omakuva, vuodelta 1915-26.

KoeTILAssa toteutettiin lisäksi neljä eri tyyppistä elämyksellistä opastusta. Elämyksellisissä opastuksissa tutustuttiin Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelmasta poimittuihin teoksiin piirtämisen, kuvailutulkkauksen, flamencon-tanssin ja runojen keinoin. Flamenco-esityksestä vastasi flamencotaiteilija Maria Kause ja runoista Jari Laasanen, Tiia Veneranta ja Taina Teerialho. Elämyksellisiin opastuksiin osallistui 194 henkilöä.


KoeTILA! näyttelykonseptin kautta etsittiin uudenlaisia, aikuisyleisölle kiinnostavia museo-oppimisen tapoja. Se korosti vuorovaikutuksellisuutta, omaehtoisuutta ja siinä testattiin monipuolisesti erilaisia ”hands on”, ”minds on” ja ”hearts on” menetelmiä, jotka toivat taiteen kautta oppimiseen mukaan kokeilevan, tutkivan ja ihmisen persoonallisuuden ja tunteet aktivoivan lähestymistavan. KoeTILA! Toi Porin taidemuseon pedagogiseen osaamiseen uutta tietoa ja kiinnostavia uusia mahdollisuuksia joita voidaan myös jatkossa hyödyntää erilaisten aikuisryhmien kanssa.

Avartajat-toimintaryhmä
Porin taidemuseon ja Satakunnan Museon yhteinen Avartajat-toimintaryhmä kokoontui Porin taidemuseossa kaksi kertaa. Tapaamisessa 8.2. tutustuttiin näyttelyihin, ja taidemuseon tiloihin sekä tavattiin museon henkilökuntaa jotka kertoivat työnkuvistaan. Avartajien tapaamisessa 27.04. toteutettiin ääneen ajattelu -kierros näyttelyissä ja keskusteltiin näyttelyiden herättämistä ajatuksista sekä Avartajien avulla toteutettavasta ei-kävijätutkimuksesta.
Ei-kävijätutkimus
Loppu kevään aikana aloitettiin ei-kävijä tutkimus, jota jatketaan syksyn 2011 kuluessa.
Ei-kävijä tutkimusta toteutetaan sitä varten tehdyllä kyselylomakkeella, ja sen tarkoituksena on selvittää niiden ihmisten ajatuksia taidemuseosta jotka eivät käy Porin taidemuseossa, sekä toiveita ja odotuksia. Avartajien haasteena oli tuoda taidemuseoon ainakin yksi ystävä, tuttava tai sukulainen joka ei ole aikaisemmin käynyt Porin taidemuseossa, tai jonka edellisestä vierailusta on kulunut huomattavan paljon aikaa. Vierailun yhteydessä he täyttivät kyselylomakkeen. Ei-kävijöiden tunteminen antaa tärkeää tietoa siitä, mitä ihmiset odottavat museoilta, ketä emme tavoita ja olisiko mahdollista joillakin keinoilla tehdä museoita kiinnostavaksi myös heille.

Kulttuuri tekee hyvää - 50 000:n aineistolla tutkittu!

Kiitos norjalaisille massiivisen materiaalin käsittelystä - 50 000 henkilöä!. Tutkimus voimauttaa Avara museo -hankkeen toimijoita.

Linkki Tiede-lehteen:

http://www.tiede.fi/uutiset/4323/kulttuuriharrastus_onnellistuttaa_etenkin_miehia


Leena