Kulttuurista hyvinvointia

Pauliina K. osallistui 28.9.2010 Hanasaaren - ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen järjestämään seminaariin Työ, terveys ja taide. Kulttuurin vaikutus ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on teema, joka on ollut ”pinnalla” jo useamman vuoden ajan. Teema on laaja ja liittyy mm. sellaisiin aiheisiin kuin työhyvinvointi, työurien pidentäminen, elinikäinen oppiminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja kansalaisten aktivointi. Samoja teemoja tarkastellaan osaltaan myös Avara museo -hankkeessa.

Hanasaari on järjestänyt tähän mennessä jo useita kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyviä seminaareja. Tämänkertaisen seminaarin tavoitteena oli edistää keskustelua työn, terveyden ja taiteen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja tarjota mahdollisuus kuulla uusinta uutta pohjoismaisilta alan asiantuntijoilta.

Avara museo -hankkeen kannalta antoisinta seminaarissa oli kuulla millaisia lähestymistapoja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin on, millaisia projekteja on toteutettu tai ollaan toteuttamassa Pohjoismaissa sekä miten valtiovalta suhtautuu aiheeseen omissa toimenpideohjelmissaan. Heti seminaarin aluksi kuulimme Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmajohtajan Maija Perhon ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtajan Marja Vaaraman esittelemänä hiljattain valmistuneesta Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimenpideohjelmasta. Toimenpideohjelmalla saatiin hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan kirjattua taiteen ja kulttuurin tutkitusti hyvää tekevä ja terveyttä edistävä vaikutus. Ohjelmassa esitetään 18 toimenpide-ehdotusta, joiden avulla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Museot mainitaan suoraan kahdessa toimenpide-ehdotuksessa: toisen ehdotuksen tavoitteena on etsiä aktiivisesti kuntalaisten käyttöön lisää yhteisiä toiminta- ja kohtaamispaikkoja. Kirjastoja, kansalais- ja työväenopistoja sekä museoita tuetaan tässä tavoitteessa. Toisen ehdotuksen mukaan taide- ja kulttuurilaitoksia sekä muita kulttuurialan toimijoita kannustetaan pitkäjänteiseen ja järjestelmälliseen yleisöyhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluyksiköiden, muiden laitosten, koulujen sekä työpaikkojen kanssa. Mm. museot toteuttaisivat toimintaa paikallis- ja aluetasolla.

Puheenvuorojen jälkeen virinneessä keskustelussa yleisön joukosta esitettiin epäilys siitä onko toimenpideohjelmassa ideoitujen uudistusten toteuttamiseen kuitenkaan varattu taloudellisia resursseja. Nykyisillä resursseilla nimittäin monet kulttuuriorganisaatiot eivät näitä tehtäviä pysty toteuttamaan. Aiheellinen epäilys. Vastauksen perusteella rahaa on jonkin verran käytettävissä, mutta suurista summista ilmeisesti ei ole kyse.

Mielenkiintoista oli se, että pohjoismaiset vieraat pitivät Suomea edelläkävijänä siksi, että toisin kuin muissa Pohjoismaissa täällä asiassa on edetty myös valtionhallinnon tasolla ja saatu aikaan toimenpideohjelma.

Pohjoismaisen kulttuuri- ja terveysyhteistyö -hankkeen toiminta oli minulle aivan uusi tuttavuus. Kyseessä on syksyllä 2011 päättyvä hanke, jonka tavoitteena on rakentaa kulttuuri- ja terveysyhteistyölle toimiva verkosto , tietopankki, konferenssi ja pysyvä yhteistyöorganisaatio. Suomesta hankkeen työryhmässä ovat edustajat Folkhälsanista ja Hanasaaresta.

Uumajan kaupungin senioreille tarkoitetut kulttuuripalvelut tekivät vaikutuksen. Koordinaattori Eleanor Bodel esitteli kaupungin Kultur för seniorer - Kultur och hälsa -verkostoa, joka esimerkiksi vuonna 2007 järjesti 7552 senioreille suunnattua tilaisuutta alueella: mm. kuorolaulua, liikuntaa, tanssia ja käsitöitä. Verkoston toiminnassa on mukana useita järjestöjä ja vapaaehtoisia. Tilaisuudet ovat usein sukupolvien välisiä niin, että paikallisten oppilaitosten opiskelijat osallistuvat toimintaan. Esimerkiksi yli 200 hengen senioreista ja paikallisen musiikkikoulun oppilaista koottu kuoro, joka laulaa rokkia, kuulosti mielenkiintoiselta! Uumajan toimintamallista on julkaistu myös käsikirja.

Iltapäivällä pienryhmissä jatkettiin eri aiheiden käsittelyä. Valitettavasti ryhmä, johon olin ilmoittautunut ja joka olisi käsitellyt Kulttuurin ja terveyden ajankohtaisia tutkimuksia, oli peruuntunut. Koulutuksen muutostarpeita käsitellyt pienryhmä, johon osallistuin, sai aikaan mielenkiintoista keskustelua erityisesti siitä millaista osaamista kulttuuri- ja terveysteeman yhdistäminen vaatii työelämässä, miten näiden vaatimusten tulisi heijastua alan opintoihin sekä kuinka kulttuurialan ja sosiaali- ja terveysalan opinnot voisivat hyödyntää toinen toisiaan (lähinnä amk-tasolla).

Päivä päättyi kurkistukseen ihmisen aivoihin. Kolme eri tavoin aivojen toimintaan erikoistunutta lääkäriä Göteborgin yliopiston Kultur och hälsa -keskuksesta tarkastelivat kulttuurin vaikutusta aivoihin ja sitä kautta ihmisen toimintaan ja hyvinvointiin. Selväksi tuli ainakin se, että aivot ovat muovautuva elin ja niiden toimintaan voidaan vaikuttaa: uusia aivosoluja, yhteyksiä ja rakenteita muodostuu aivoissa jatkuvasti. Ja rikastuttava ympäristö (mm. kulttuurin harrastaminen) vaikuttaa aivoihin positiivisesti!