Työväenmuseo Werstas muuttui piirun verran avarammaksi, kun museon hallitus päätti luopua kokonaan pääsymaksuista 21.12.2010 alkaen. Vapaan sisäänpääsyn avulla halutaan taata museopalvelujen saavutettavuus kaikille tulotasoon tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Pääsymaksuttomuuden myötä kynnys tulla tutustumaan näyttelyihin ja viettämään aikaa museossa on entistä matalampi.
Werstas haluaa omalla toiminnallaan ehkäistä ihmisten syrjäytymistä ja yhteiskunnan eriarvoistumista. Eväitä henkiseen hyvinvointiin myös niille, joiden taloudelliset resurssit kulttuurista nauttimiseen ovat rajalliset. Museo voi olla jatkossa enemmän myös kohtauspaikkana, jonne ihmisten on helppo tulla viettämään aikaa, tapaamaan ystäviä ja nauttimaan monimuotoisesta kulttuurista maksutta. Ilmainen sisäänpääsy Werstaalle kattaa kaikki museon näyttelyt. Tällä hetkellä avoinna ovat Meirän kaupunki, Metsäkansa, Likainen menneisyytemme, Tekstiiliteollisuusmuseo ja Höyrykonemuseo
Hieno juttu ja hyvin linjassa Avara museon tavoitteiden kanssa. Tähän onkin hyvä päättää hankkeen ensimmäinen vuosi :)
VastaaPoistaKuten Pauliina kirjoitti, maksuton sisäänpääsy on hyvin linjassa Avara museo -hankkeen kanssa. Ja jotta saadaan ihmisiä tämän ilmaisen, hyvää tekevä kulttuurin äärelle tapaamaan toisia ihmisiä, pitämään sitä kohtauspaikkana, viihtymään, työ hankkeessa jatkuu.
VastaaPoistaViime vuoden aikana Avara museo on verkostoitunut tosi hyvin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vuoden 2011 aikana tavoite on siten Avartajat-ryhmä(i)llä, LEM-seminaarilla, joka on samalla hankkeen vuoden kansallinen asiantuntijaseminaari,AVAAMO-ryhmillä, hankkeen omilla hanketapaamisilla jne. jne. Uutena verkostopartnerina on kyselty Suomem museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:tä, joka käsittelee asiaa heti tammikuun hallituksen kokouksessa. Toivottavasti yhteistyö heidän kanssaan alkaa muodossa tai toisessa, onhan heidän jäsenenään noin 100 museopedagogiikan ammattilaista Suomesta.
Nyt tulee hiukan vastausta Ullan esittämään kysymykseen muutama blogi sitten (13.12.2010): "Lopuksi voisi palata Leenan ajatukseen tiedon rakentamisesta yhdessä museon yleisön kanssa. Miten se tehdään?" Uskon ja toivon, että tähän juuri saamme vastauksia, malleja ja tietoa toisten museoiden käytänteistä ison tai pienen museon puitteissa, joiden käyttökelpoisuutta voi sitten peilta oman museonsa kontekstiin. Tämän vuoden aikana voimme rakentaa ensin omaa osaamistamme (opimme) toisiltamme jakamalla tietoa, kokemuksia, sekä onnistuneita että vaikka vähän vähemmän onnistuneita ja etenkin asiantuntijuutta, kun kohderyhmänä on aikuiset.
Eilen oli Helsingin yliopiston sivustolla etusivun juttu Aikuiskasvatuksen Killan palkitsemasta vuoden aikuiskouluttaja emeritusprofessori Harri Westermarkista: "Kilta haluaa valinnallaan kiittää Harri Westermarkin neuvontaopin kursseilla käyttämiä
- osallistavia
- keskustelevia ja
- kriittisyyteen kasvattavia opetusmenetelmiä ..."
Jäin miettimään, mitä tuo neuvontaoppi tarkoitaa. Englanninkielinen termi on extension education (voi katsoa sanakirjasta, kuinka monta merkitystä sillä on?). Westermark kertoo kouluttaneensa (extension education:in avulla): "muutosagentteja, eri alojen asiantuntijoita, jotka työelmässään jakavat tietoaan ja auttavat muita menestymään. Viestintätaidot ovat heille välttämättättömiä"
Museoissa tarvitaan Westermarkin mainitsemia muutosagentteja (= AM-hankkeessa toimivat henkilö, AVAAMOissa ympäri maata, Avartajissa), jotka haluavat kehittää taitoja toimia aikuisoppijoiden kanssa; eri alojen asiantuntijoita museon sisällä (jaettu asiantuntijuus), joilla on hyvät viestintätaidot. Westermark nostaa esille, että sivistys on elinikäistä oppimista, mikä on tärkeää ja hyödyllistä kaikille koulutustaustasta huolimatta. Tällaisesta toiminnasta hänellä on 28 vuoden kokemus Studia Generalia-luentojen järjestämisestä: välittää monitieteellistä, uusimpiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa myös akateemisen yhteisön ulkopuolelle. Koko artikkeli luettavissa http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/12-2010/30-12-34-44 .
Nyt tulee siis ehdotus Ullan kysymykseen. Jos Westermark on palkittu aikuiskasvatuksen parissa osallistavilla, keskustelevilla ja kriittisyyteen kasvattavilla opetusmenetelmillä em. tavoitteisiin pyrkimisessä, niin voitaisiinko ottaa nämä käyttöön myös museossa oppimisen ympäristönä eli rakennettaisiin tietoa yhdessä kävijäryhmämme (lähinnä ryhmän, ehkä yksittäiseen kävijän kanssa haastavampaa tietäen museoiden resurssit)kanssa. Eli summa summarum: tämän vuoden aikana pyrittäisiin keräämään malleja ja käytänteitä eri museoista, joiden menetelminä on nuo Westermarkin käyttämät? Miltä kuulostaa Ulla ja muut lukijat?
Leena t 4.1.2011