Avarampi museo aikuisille – Hankkeen loppujulkaisu on ilmestynyt!

Millainen oppimisympäristö museo on aikuisille? Tulevatko aikuiset museoon oppimaan? Mikä on museopedagogiikan suhde yleisötyöhön? Millainen on museopedagogiikan ja yleisötyön rooli museossa? Näitä kysymyksiä pohdittiin monien muiden ohella Avara museo - kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hankkeessa.

Avarampi museo aikuisille -julkaisu esittelee 3-vuotisen hankkeen tuloksia. Käytännönläheisten projektikuvausten ohella julkaisussa tarkastellaan museo-oppimista, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiä sekä palveluiden tuottamista yleisemmälläkin tasolla. Julkaisu on tarkoitettu kaikille museo-oppimisesta, yleisötyöstä ja museoiden kehittämisestä kiinnostuneille.

Julkaisun PDF-versio on ladattavissa Suomen museoliiton verkkosivuilta täältä.

Julkaisun painettu versio on lähetetty kaikille Museoliiton jäsenille.

Toivomme, että julkaisu herättää ajatuksia ja innostaa kokeilemaan uutta!

Avara museo - hanketason väliarviointiraportti

On pitkä aika, kun viimeksi olen tänne mitään syöttänyt. Hanke on päättymäisillään ja toivottavasti mahdollisimman monen kanssa tapaamme Porissa lokakuussa.

Avara  museo - kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hanketason väliarviointiraportti on pyörinyt kevään ja kesän aikana mahdollisimman monissa käsissä kommentointia varten. Kiitos teille kaikille kommenteista! Raportti on haastavaa lukea, myönnän sen.  Berit Ljungin väitöskirjassa esittelemä luokittelu, miten päästä käsiksi termiin museopedagogiikka ja mitä se käytännön tasolla tarkoittaa ei ole kovin helppo hahmottaa, mutta tässä raportissa on tehty kokeilu sen soveltamiseksi. Miten siinä on onnistuttu on tulevaisuuden kommentoijien käsissä. Raportin lukemista edesauttaa, jos huomioi, että raportti on kirjoitettu enemmän pedagogiikan näkökulmasta kuin käytännön museotyöstä. Tuleva hankkeen julkaisu, joka julkaistaan Porin päätösseminaarissa, esittelee jokaisen hankemuseon käytännön kokemuksia, joten sellaista tietoa hakevalle, hankkeen julkaisu on todennäköisesti antoisampi. Raportin pääviesti on kuitenkin, että aikuiskävijöiden  huomioiminen museopedagogisesta ja yleisötyönäkökulmasta on Suomen museoissa kasvanut entisestään. Se oli hyvin alussa jo ennen hankkeen alkamista, mutta nyt siitä puhutaan yhä enemmän. Diskuteerataan. 

Viestin alaosassa tiivistelmä arvioinnista, joka kertoo raportoinnin taustat ja pääkohdat. Koko raportti on ladattavissa täältä.

Kasvatustieteen tiedekunnan edustajana kuulostaa hyvältä yksi aito lainaus kyselystä:  

Museo oppimisympäristönä ajatteluun on tullut uusia ulottuvuuksia.

Tästä on hyvä jatkaa avarampana eteenpäin, itse oppijana ja huomioida aikuinen museossa oppijana.

Leena Tornberg 

TIIVISTELMÄ

Avara museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hankkeen avulla kehitetään museoita avoimiksi ja kiinnostaviksi oppimisen paikoiksi. Hankkeen koordinoinnista vastaa Suomen museoliitto. Osatoteuttajia (osahankkeet) ovat Porin taidemuseo, Satakunnan Museo, Tampereen museopalveluiden TAITE-kulttuurikasvatusyksikkö, Tekniikan museo, Työväenmuseo Werstas sekä CICERNO Learning –verkosto Helsingin yliopistosta. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat museoiden työntekijät, joiden aikuispedagogista osaamista hankkeella pyritään lisäämään. Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat erilaiset aikuisryhmät, joille hankkeessa mukana olevat toimijat kehittävät uusia toimintamalleja ja palveluita. Kolmivuotinen hanke on Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama.

Avara museo -hankkeessa arviointiaineistoa on kerätty alusta lähtien. Keväällä 2011 laadittiin osahankkeiden yhteistyönä kokonaisarviointisuunnitelma, joka kattoi arvioinnin hanketasolla ja osahankeketasolla. Tämä raportti koskee hanketason arviointia. Arvioinnin perusaineistona oleva lomakepohjainen aineisto kerättiin hankkeen puolessa välissä alkukesästä 2011 eli se kattaa toiminnan 1,5 vuoden ajalta. Hanke kokonaisuudessaan jatkuu vuoden 2012 loppuun.  

Hanketason arviointi suuntautuu museoalalla toimiviin alan ammattilaisiin ja heidän kokemuksiinsa aikuismuseokävijöistä.  Arviointityöllä on pyritty selvittämään, mitä oppimista tai osaamisen laajenemista hankkeen toimenpiteiden vaikutuksesta on tapahtunut.  Hankkeen luonne voidaan nähdä yleisesti aikuispedagogisten menetelmien osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Samoja menetelmiä on pyritty siirtämään käyttöön myös hankkeen toisen kohderyhmään eli aikuiskävijät oppijoina museossa. 

Hankkeen alusta lähtien oltiin tietoisia, että ei ole olemassa yhteistä kattavaa määritelmää, mitä museopedagogiikka tarkoittaa ja siten näkökulmia museon aikuispedagogiseen kehittämistyöhön oli monia. Tämä vaikutti arviointityön luonteeseen. Yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi arvioinnissa tuli pyrkimys selvittää, miten hankkeessa mukana toimivat hahmottavat museopedagogisen työn. Arvioinnissa käytetyn käsitteistön avulla on pyritty laajentamaan keskustelua oppimisen ja osaamisen roolista museossa, kun kohderyhmänä aikuiskävijät . Museopedagogiikka on sen alkuajoista lähtien, 1960-1970–luvuilta, painottunut sekä toiminnassa että tutkimuksessa lapsinäkökulmaan.  

Hankearvioinnissa käytettiin kyselylomaketta, jossa oli sekä avoimia kysymyksiä että asenneväittämiä (1-5 asteikko).  Avoimia kysymyksiä analysoitiin Berit Ljungin (2009) luoman viiden näkökulmaluokittelulla museopedagogiikan määrittelemiseksi. Näkökulmat olivat: toiminta-, materiaali-, tarkoitus-, ympäristö- ja metafora(vertaus) näkökulmat. Tämän luokittelun avulla käsiteltiin sekä vastaajien museopedagogista käsitystä että hankkeessa kehittyneen tai kehitetyn aikuismuseopedagogisen taidon osaamista.

Arviointitulosten mukaan toiminnan kohteena olleiden vastaukset ilmaisivat aikuispedagogisten taitojen kehittymistä positiiviseen suuntaan seuraavilla osa-alueilla: aikuisten huomioiminen erityisryhmänä tarkoitus, materiaali- ja ympäristönäkökulmasta, käytännön ja teoreettisen aikuispedagogisen ajattelun kehittyminen toimintanäkökulmasta, kävijöiden oppimisen arvioimisen kehittyminen toimintanäkökulmasta ja aikuiskävijöiden tarpeiden selkeämpi ymmärtäminen tarkoitusnäkökulmasta. Aiheet, jossa kehittämistä voidaan vielä edistää, ovat mm. verkostoituminen ja  moniammatillisen yhteistyön kehittäminen (metaforanäkökulma).

Avoimeen kysymykseen, mikä on ollut syynä, jos mikään aikuispedagoginen osa-alue ei ole kehittynyt, vastauksia tuli ainoastaan kaksi 93 lomakkeesta. Niissä syyksi mainittiin, että ei ole omassa museossaan ollut tekemisissä Avara museo -hankkeen toimintojen kanssa tai että oma pedagoginen osaaminen on jo niin laajaa, että hanke ei pysty antamaan uutta.

Puolivälin arviointi osoitti, että ne museoammattilaiset, jotka olivat hakeutuneet Avara museo –hankkeen toimintoihin, kokivat  keskimääräisesti  aikuispedagogisten taitojen kehittyneen positiiviseen suuntaan aikaisemmasta osaamisen tasosta.

Arviointiraportin ohjaus professori  Leena Krokfors , professori Lasse Lipponen ja  professori Kristiina Kumpulainen sekä CICERO Learning –verkoston, Oppimisen sillat- ja Koulu kaikkialla -hankkeen toimijoita Helsingin yliopistolla. Arviointiraportin kommentointia osahankemuseoilta sekä erityiskiitos Pauliina Kinaselle Suomen museoliitosta. 

Linkki väliarviointiraporttiin: http://www.museoliitto.fi/index.php?k=10920

Avara museo kouluttaa!

Avara museo -hankkeen päätössemimaari 4.-5.10.2012 Porissa
Kolmivuotisen Avara museo -hankkeen päätösseminaari järjestetään Porissa teemalla Yhteistyö ja osallisuus. Seminaarin teemat kumpuavat niistä laajoista yleisötyöhön ja pedagogiaan liittyvistä kysymyksistä, joita Avara museossa on kolmen vuoden aikana pohdittu ja jotka on koettu erityisen olennaiseksi. Seminaarissa julkaistaan myös hankkeen loppujulkaisu.

Ohjelma ja ilmoittautuminen Museoliiton verkkosivuilta.

Museopedagogiikan ja yleisötyön monimuotokurssi 24.9.-26.11.2012
Kurssilla käsitellään museopedagogiikkaa ja museoiden yleisöjä yleisesti, mutta painotus on museoiden aikuisyleisöissä. Kurssilla hyödynnetään Avara museo -hankkeen kokemuksia.

Kurssiin kuuluu kaksi lähiopetuspäivää, joiden välinen aika työskennellään verkossa Moodle-oppimisympäristössä. Osallistuminen lähipäiviin on pakollista. Kurssilla käytetään menetelminä yhdessä oppimista ja vertaisarviointia. Yhtenä kurssin tavoitteena on myös museoalan ammattilaisten verkostoitumisen ja yhteistyön lisääminen.

Kurssi on tarkoitettu museopedagogiikan ja yleisötyön parissa työskenteleville. Kurssilla käsitellyt teemat ja tehtävät nivotaan osaksi opiskelijoiden käytännön työtä, joten on olennaista, että opiskelijat työskentelevät museossa. Kurssi soveltuu hyvin uusille museopedagogeille ja museon yleisötyötä tekeville, mutta tarjoaa tuoreita näkökulmia myös kokeneemmille ammattilaisille.

 Ilmoittautuminen alkaa 27.8.2012. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Museoliiton verkkosivuilta.

Tekniikan museon POPUP -museokonseptin kesäinen elämä

Osana Avara museo -hankettamme me Tekniikan museossa päätimme lähteä reippaasti uusin keinoin avartamaan museon tapaa kertoa itsestään ja rakentamaan suhteita sidosryhmiimme. Pop up -konsepti oli kehityshankkeen osana mitä erinomaisin oppimisen paikka meille kaikille.

Tekniikan museo laajeni kesän ajaksi Helsingin Kaapelitehtaalle osana World Design Capital 2012 Helsinki -ohjelmaan kuuluvaa HI DESIGN -näyttelyä, joka esittelee huippumuotoilua suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Mukana on suomalaisia kärkifirmoja kuten Kone, Nokia ja Patria. Kun puhutaan suomalaisesta teknologiasta ja huipputuotteista, mikä olisikaan luontevampaa kuin kertoa myös tekniikan ja innovaatioiden historiasta: miten tähän päivään on tultu. Se on Tekniikan museon tehtävä.

Mitä pop up sitten on? Se on väliaikaisesti rakennettu, keveillä elementeillä, huumorintajuisesti, rennosti, mutta huolella luotu tekemisen malli. Tärkeintä ei ole vain lopputulos - sekin oli aivan jotain muuta mitä alunperin ajateltiin - vaan koko prosessi. Tekniikan museo avarsi omaa toimintaansa ja tarinaansa, ja toivottavasti houkuttelee Kaapelitehtaalta myös itse museolle kävijöitä!

Lopputulosta voi mennä katsomaan vielä 2.9. asti: to-su klo 10-18, vapaa pääsy!

Lopputunnelmia seuraa myöhemmin...;)

Kävijöitä tutkitaan

Valtakunnallisen kävijätutkimuksen tulokset on julkistettu Museokävijä 2011 raportissa. Raportin tiivistelmässä kuvataan tyypillistä museokävijää:

” Tutkimusotoksen perusteella tyypillinen museokävijä on nainen, joka asuu Etelä-Suomessa. Hän on ylempi toimihenkilö, jolla on korkeakoulututkinto.

Hän on 46–65-vuotias ja käy museossa 1–5 kertaa vuoden aikana ollessaan loma- tai vapaa-ajan matkalla perheen tai ystävän kanssa.

Museo, jossa hän vierailee, on yleisesti tunnettu. Kiinnostus museokäyntiin johtuu museon aihepiiristä ja näyttelystä. Hän odottaa vierailultaan elämystä, tietoa ja viihtymistä ja vierailee museossa perheenjäsenten ja ystävien seurassa.

Tyypillinen kävijä on tyytyväinen museovierailuunsa, josta hän haluaa maksaa reilut 5 euroa. Näyttelyt ovat kiinnostavia ja palvelu pelaa. Erityisen tyytyväinen hän on saamaansa tiedon määrään. Täydellinen museovierailu olisi, jos esineitä saisi koskea ja elämystä rakennettaisiin vielä enemmän interaktiivisilla menetelmillä. Sisältöjäkin tyytyväisempi kävijä on museon asiakaspalveluun.

Hän lupaa tulla yli 90 %:in todennäköisyydellä museoon uudelleen ja hän suosittelee museota kaikille tuttavilleen.” (Museokävijä 2011, 4) 

Tyypillisen museokävijän profiili ei siis juurikaan ole muuttunut sitten viime kävijätutkimuksen 2002. Museoiden kokonaiskävijämäärien kasvu on kuitenkin pysähtynyt ja on huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Mikä avuksi? Raportissa hahmotellaan tähän joitain apukeinoja.

Kävijätutkimusten amerikkalaisia trendejä kannattaa vaikka vertailun vuoksi vilkuilla täältä. Linkin takaa löytyy osallistujien twiiteistä koottu yhteenveto Visitor Studies Associationin vuosittaisesta konferenssista, jossa teemana oli Knowing Our Past, Shaping Our Future: What’s Next for Visitor Studies?

Porin taidemuseon imagotutkimuksen tulos: "Laadukas suomalainen taidemuseo johon kannattaa tulla kauempaakin."

Porin taidemuseota kehutaan myös luovaksi ja innostavaksi.

Porin taidemuseolla on erittäin vahva ja positiivinen imago sekä porilaisten että muiden satakuntalaisten mielissä. Imagotutkimuksessa taidemuseota kiiteltiin porilaiseksi ylpeydenaiheeksi sekä luovaksi, monipuoliseksi ja innostavaksi paikaksi. Myös sanoja moderni ja nuorekas käytettiin useasti.

Taidemuseon tarjontaa pitää todella tai melko kiinnostavana 80 prosenttia vastaajista. 80 prosentin tuntumaan päästiin myös silloin kun kysyttiin taidemuseon ajankohtaisuudesta. 74 prosentin mielestä näyttelyt ovat todella tai melko hyvin toteutettuja. Vain kymmenen prosentin mielestä taidemuseon anti ei ole vahvasti kansainvälistä.

Imagotutkimukseen vastasi 127 henkilöä, kaksi kolmasosaa heistä oli naisia. Melkein kaikki vastaajat olivat satakuntalaisia. Vastaajista reilut sata oli tasaisesti ikähaarukassa 19–50. Melkein puolet vastaajista oli käynyt museossa vähintään kolme kertaa viimeisen vuoden aikana. 29 vastaajista ei ollut käynyt museossa kertaakaan viimeisen vuoden aikana.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden oppiaineen ja Porin taidemuseon yhteistyössä tekemässä Porin taidemuseon imagotutkimuksessa selvitettiin porilaisten ja muiden Porin taidemuseon asiakkaiden mielipiteitä taidemuseosta sekä sen tarjonnasta. Tutkimuksesta vastasivat Usva Friman, Minna Karru ja Arttu Malmivirta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2012 ja se on osa valtakunnallista Avara Museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hanketta. Tutkimuksen tuloksia käytetään jatkossa Porin taidemuseon toiminnan kehittämisessä.

Kiireinen kevät lupaa antoisaa syksyä?

Avara museo -blogin hiljaisuuteen löytyy (huono) syynsä kevään kiireistä. Hankkeessa työskennellään kuumeisesti muun muassa loppujulkaisun artikkeleiden parissa. Vielä nimettömän (ehdotuksia?) julkaisun on tarkoitus valmistua hankkeen päätösseminaariin mennessä. Tulossa on mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa luodaan katsaus Avara museon toimintojen ja tulosten lisäksi myös oppimiseen, palveluiden tuotteistamiseen sekä kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiin. Pyrimme tekemään kirjasta värikkään ja helposti luettavan kokonaisuuden, josta olisi hyötyä kaikille museopedagogiikasta, oppimisesta ja yleisötyöstä kiinnostuneille.

Koordinaattorilla on työn alla myös hankkeen päätösseminaarin (4.-5.10.) sekä museopedagogiikkaan keskittyvän monimuotokurssin (24.9.-26.11.) suunnittelu. Ohjelmat yritetään saada kasaan ennen heinäkuuta ja ilmoittautumiset näihin koulutuksiin alkavat viimeistään elokuussa. Seuratkaa tätä blogia ja Museoliiton verkkosivuja!