Tervehdys ICOM CECA konferenssista

Zdravo,

Nyt on blogi kohdallaan. Voi pistää ajatuksia suoraan konfrerenssista, ei tarvitse tankata suttuisia ja epämääräisiä muistiinpanoja matkan jälkeen.

Toinen päivää menossa CECAn konferenssissa täällä Zagrebissa. Hankkeemme tulee olemaan hienosti esillä monessa paikassa. Eilen oli 7 minuutin lyhyt johdatus hankkeen, jotta olemme kiinnostuneita aikuisista oppijana museossa ja että tiistaina saadaan konkreettisempia esimerkkejä Porin museosta pedagogisesta näyttelyprosessista sekä koko hanke esittäytyy posterilla. Posteri tulee esille jo luultavasti tänään. Esitteitä on jaossa sekä Avara museo hankkeeesta, LLinE lehdestä sekä LEMistä.

Eilen kun itselläni oli tuo yleisesitys, jossa kerroin, että olemme kiinnostuneita aikuisista oppijana museossa ei saanut oikein vastakaikua, kun samassa sessiossa oli 6 muuta puhujaa, jotka puhuivat pääasiassa arvioinneista ja ohjelmista joko koululuokille, lapsille ja yksi oli hyvin yleinen kenelle vain (general public). Selvästi osanottajat CECAn konferenssissa ovat edelleen kiinnostuneita lapsioppijoista, tuntui kuin esitykseni olisi mennyt ihan tuhkana tuuleen. No, ei ihan. Muutamat tulivat juttelemaan virallisen esityksen jälkeen ja löytyihän meillä yhteistä puhuttavaa: life-long-learning, miten ja milloin aletaan puhua siitä laajemmin museoissa. No monta päivää aikaa vielä käydä mielenkiintoisia face-to-face keskusteluja. Moniammatillisesta museon sisäisestä koulutuksesta (training) on ollut mielenkiintoisia puheita.

Yksi ihan käytännön asia, kun on kävelty hotellilta tänne konferenssimuseolle ja matkaa on jonkin verran: keskustelu, onko opittua vai mitä, kun pohjoismaalaiset ja saksalaiset seisovat punaisissa valoissa, vaikka yhtään autoa ei tule, muutamat kansallisuuden edustajat (mainitsematta) naureskelevat meille. Me puhumme opituista säännöistä, joita yhteiskunnassa kaikkien on noudatettava, jotta yhteiskunta toimii. Toisten mielestä olemme hölmöjä, kun seisomme siinä odottamassa vihreää. Mielenkiintoista, mielenkiintoista. Jotenkin tulee päivän politiikka mieleen, menemättä siihen yhtään syvemmin. Mutta miten tämä kaikki soveltuu museoon, mitä me oikein yritämme opettaa ja kannattaako opettaa, jos asenne on, että punaisia päin saa kulkea! Vai opetetaanko kulkemaan vihreällä, vai poistetaank kokonaan liikennevalot?

Mutta tämän päivän helmi: George Heiniä pidetään konstruktivismin tuojana museoon. Kyllä hän on sen tehnytkin, mutta hän ei ole jäänyt siihen, kuten joskus luullaan. Hän aloitti esityksensä 30 vuotisella historialla CECAssa ja miten hänen esityksensä ovat aina muuttuneet vuosien saatossa. Hän menee ajan ja yhteiskunnan muutosten mukana eteenpäin, joten tänään hän viittasi sosiokulttuuriseen oppimiskäsitykseen. Ja mikä suomalaisittain oikeastaan itsestäänselvää kuulla: education promotes democracy. Jos haluamme demokraattisen yhteiskunna ja elämän ihmisille, tarvitsemme - käytän tässä kohdin englanninkielistä sanaa education:ia - myös museossa. Paljon muitakin näkökulmia oli, mutta tänään sunnuntaina haluan kirjata tämän.

Kameran piuha hotellilla, joten huomenna enemmän kuvia kuin tekstiä, ehkä : ). Meitä on tosi upea finski delegaatio: Anni Venäläinen ja Mirja Ramstedt-Salonen Porin taidemuseosta, nykyinen CECA maatiedottaja Hanna Forssel Kansallismuseosta ja Li Näsi Sagalundin museosta Kemiöstä (Kimitö).

Vidimo se. Sunce sija.
Leena T