perjantai 11. maaliskuuta 2011

Erittäin kiinnostavaa taidemuseopedagogista keskustelua!

Keskustelijoina Max Ryynänen ja Anni Venäläinen.
www.mustekala.info/node/2124

1 kommentti:

  1. Erittäin kiinnostava keskustelu. Ostan jutun : )
    Oppimisen kaikkiallisuuteen emme tarvitse pedaa väliin, vai? Pedagogiikka voi esiintyä niin monessa paikassa, että olennaisinta on, että se tulee soveltaa kyseiseen paikkaan ja tilanteeseen sopivaksi?
    Lainaan tässä luennoitsijaa, joka kertoi MuMAE-konferenssissa (Museums meet Adult educators), esimerkin ehkä hyväksymästämme "tiukasta" pedagogiikan oikea-aikaisuudesta oikeassa paikassa: Kun lentokone on laskeutumassa, niin varmasti kaikki arvostamme ehdotonta pedagogista menetelmää, jossa pilotteja on koulutettu, että laskeutuminen on täydellistä, arvosana tässä opinnossa on oltava aika lailla 10. Viitosen arvosanan laskeutumissa meistä ei kukaan varmaankaan haluaisi olla mukana! Tällä esimerkillä mielestäni hän havainnollisti mielenkiintoisesti, mikä ero on pedagogiikalla, jossa tavoitteet on hyvin selvät ja jollaista tietyissä paikoissa tarvitaan ja pedagogiikalla, jossa tavoitteet voivat olla aika avoimet ja maailmoja syleilevät esim. museopedagogiikassa.
    Joskus tuntuu, että pedagogiikka-sana suomen kielessä yhdistetään vain kouluun, ikävään, opettajiin ikään kuin se olisi vain negatiivista. Olen kuunnellut viime päivinä taustamusiikkina ruotsalaista Lugna favoriter -radiokanavaa. Kanava vastaa ehkä meidän Radio-Novaa, mainoksia välissä ja musiikki niin kevyttä kuin olla voi, joten sopii hyvin taustahälyn poistajaksi. Eräänä päivänä havahduin kuitenkin kaiken sen kevyen taustamusiikin ja mainosten virran äärellä: Sanoiko joku tuolla kevyellä kanavalla sanan pedagogiikka ja vielä mainoksessa? Kyllä: se oli yrityksen mainos, joka mainosti osaavansa leikkipedagogiikan ( siis näillä sanoilla: lekpedagogik), jota tämän yrityksen palvelussa käytetään traumaattisten lasten kuntoutukseen. Jos vastaava mainos olisi ollut suomenkielellä, niin olisiko pedagogiikka sanalle haettu kiertoilmausta esim. yrityksemme käyttää leikkiä, tarinoita eheyttääksemme traumaattisten lasten eheytymiseen. Miksi joskus tuntuu ikään kuin pedagogiikka sanaa hiukan pelättäisiin suomen kielessä? Ruotsalaiset eivät sitä tunnu pelkäävän, vaan ovat siitä ylpeitä ja rohkeasti sen lausuvat ääneen, jopa kaupallisessa mainoksessa. Minulta on mennyt vastaavien suomalaisten yritysten mainokset ohi.
    Tule keskustelemaan tästä ja muusta 30.3.2011 klo 18.00-19.30 Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselle (Siltavuorenpenger 5A, tila K108), kun vieraaksi saapuu FT yliopistolehtori Berit Ljung, illan otsikko: Olika lärmiljöpedagogiska utbildningar i Sverige, exempel närmast inom museipedagogik vid Stockholms universitet.
    Listätietoa leena.tornberg@helsinki.fi

    VastaaPoista