Miten Ruotsissa koulutetaan museopedagogeja?
FT, yliopistolehtori (museopedaogiikka) Berit Ljung Tukholman yliopistosta (Institutionen för utbildningsvetenskap med inriktning mot humaniora och samhällsvetenskap) vierailee Suomessa Avara museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille – hankkeen puitteissa. Vierailun yhteydessä järjestetään kaksi tilaisuutta - Helsingissä ja Tampereella - jossa on mahdollisuus tulla kuulemaan, keskustelemaan ja kyselemään ruotsalaisesta museopedagogisesta koulutuksesta. Molempien tilaisuuksien aihe:
Various learning environments pedagogies in Sweden – an example of museum pedagogy at Stockholm university
CICERO Learning -verkosto järjestää Helsingin tilaisuuden yhteistyössä Suomen museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n kanssa
keskiviikkona 30. maaliskuuta 2011 klo 18.00 – 19.30 Helsingin yliopistolla, Minerva-rakennus, Siltavuorenpenger 5 A, tila K108.
Tampereen tilaisuus järjestetään yhdessä Avara museo –hakkeen toimijoiden kanssa torstaina 31. maaliskuuta 2011 klo 10.00-12.00 Työväenmuseo Werstaalla (osoite: Väinö Linnan aukio 8) Bertel-luentotilassa.
Ilmoittautumiset ja lisätietoa Helsingin tilaisuuteen maanantaihin 28.3. 2011 mennessä Leena Tornbergille (leena.tornberg(a)helsinki.fi) ja Tampereen tilaisuuteen Ulla Rohunen (ulla.rohunen(a)tyovaenmuseo.fi).
FT Berit Ljungin väitöskirja Museipedaogik och erfarenhet (2009) on tilauksessa Helsingin yliopistolle. Hyvä linkki katsoa taustatietoa Berit Ljungista ttp://www.skolporten.com/art.aspx?id=7vqM1 Berit Ljung odottaa aktiivista vuorovaikutusta, tule mukaan!
Avara museo – kehittyvä oppimisympäristö hanke on Suomen museoliiton koordinoima ESR-hanke, jossa CICERO Learning –verkosto toimii yhtenä osahanketoimijana. Lisätietoa blogista http://avaramuseo.blogspot.com/
perjantai 18. maaliskuuta 2011
torstai 17. maaliskuuta 2011
Raportti ääneenajattelumenetelmän käytöstä
Tänään on lähetetty raportti Miten tavoittaa museokävijän kokemuksia? - Ääneenajattelumenetelmä Ötzi - Alppien jäämies -näyttelyn arviointityöpajassa mm. kaikille AVAAMO-ryhmissä toimiville, osahanketoimijoille ja CICEROn verkostoille.
Raportti on tulossa linkkinä Suomen museoliiton sivustolle, viime syksyn Näyttelycafen alapuolelle. Liitän linkin blogiin, kun se ilmestyy sinne, päästään käymään keskustelua raportista, aiheesta, arvioinnista, arvioinnin tarpeesta ym. kaikesta, mitä arviointi teissä herättää.
Linkkin odotellessa raporttia voi pyytää pdf-muodossa leena.tornberg(a)helsinki.fi.
Raportti on tulossa linkkinä Suomen museoliiton sivustolle, viime syksyn Näyttelycafen alapuolelle. Liitän linkin blogiin, kun se ilmestyy sinne, päästään käymään keskustelua raportista, aiheesta, arvioinnista, arvioinnin tarpeesta ym. kaikesta, mitä arviointi teissä herättää.
Linkkin odotellessa raporttia voi pyytää pdf-muodossa leena.tornberg(a)helsinki.fi.
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Rovaniemen Avaamossa kokeiltiin osallistavaa museokäyntiarviontia
Rovaniemen kokeilu koostui seuravista toiminnoista. Avaamo-ryhmän jäsenet (12) olivat kutsuneet aikuisia omasta tuttavapiiristään sekä vuosikorttikäyttäjiä tulemaan kokeiluun Arktikumiin, jossa sijaitsee sekä Lapin maakuntamuseo että Arktisen keskuksen tiedekeskus. Osanottajia saatiin 9 henkilöä (2 miestä ja 7 naista). Henkilöt edustivat mm. aktiivisessa työelämäiässä, aktiivisessa perhe-elämävaiheessa, elääkkeellä olevia, pitkään paikkakunnalla asuneita ja muutama vuosi sitten paikkakunnalle muuttaneita.
Talon museovalvoja-opas oli ottanut kokeiluryhmäläiset vastaan ja kertonut alussa kaikille samanaikaisesti, mitä kokeilijoilta odotettiin. Heitä pyydettiin käymään mahdollisimman luonnollinen Arktikum-käynti yksin tai pareittain. Ryhmäläiset tiesivät, että käynnin jälkeen ryhmä kokoontuu yhteiskeskusteluun käynnistä. Ryhmäkeskustelulle oli olemassa väljä keskustelurunko, ja paikalla keskustelutilaisuudessa oli sama museovalvoja-opas, joka oli heidät alussa vastaanottanut. Hän ja Lapin yliopiston aikuiskasvatuksen lehtori vetivät noin 60 minuutin keskustelutilaisuuden kokeilijoiden kanssa. Keskustelutilaisuus nauhoitettiin.
Keskustelu lähetettiin kaikille Avaamo-ryhmän jäsenille sähköisesti keskustelutilaisuuden jälkeen. Eilen 15.3.2011 kokoonnuttiin toiseen tapaamiseen Rovaniemelle. Tässä tilaisuudessa nauhoitettu keskustelu käsiteltiin koko Avaamo-ryhmällä. Osa osanottajista oli kuunnellut keskustelun etukäteen, osa kuunteli sen tässä tilaisuudessa. Keskustelua kuunneltiin pienissä pätkissä, jonka jälkeen keskusteltiin ko. pätkän olennaisimmista huomioista. Kuuntelulle ei luotu ennakkoon erityistä havainnointilomaketta / havainnointinäkökohtia, joka on myös mahdollista tehdä, mikäli materiaalista haluttaisiin esille vain tiettyjä näkökulmia.
Tässä lyhyesti muutama huomio, joita allekirjoittanut ehdotti väitteiden muotoon jatkokäsiteltäväksi Avara museo – kehittyvä oppimisympäristöä aikuisille –hankkeessa aineiston pohjalta.
Aikuiskävijälle näyttelyssä käynnissä on tärkeämpää sosiaalinen näkökulma kuin näyttelyn sisältö.
Aikuskävijällä on kynnys kysyä lisätietoa museoammattilaiselta, jotta ei tarvitse paljastaa ”että ei tiedä kaikkea”.
Aikuiskävijä kaipaa kuitenkin (vrt. edellinen väite) aitoa, oikeaa ihmistä museonäyttelyssä, jolta kysyä lisää. Museovalvoja nähdään vain valvojana, vaikka museo on ajatellut asian ehkä ihan päinvastoin.
Aikuiskävijöitä kiinnostaa näyttelyn syntymisen taustaprosessi: miksi tällainen näyttely? miksi juuri nämä esineet valittu tähän näyttelyyn?
Mikäli näyttely on suunniteltu selkeän tarinan tai juonen varaan, kävijä haluaa tietää selkeän aloituspisteen infografiikalla merkattuna.
Aikuiskävijä aktivoituu oppimaan näyttelyssä, kun jokin näyttelyssä antaa ärsykkeen hänen jo olemassa olevaan tietovarantoon. Mikäli näyttely ei anna näitä linkkejä, kävijän uuden oppiminen voi olla vähäistä.
Huom! Nämä on väittämiä, joita saa kritisoida, kommentoida, myötäillä, ihmetellä, mitä enemmän sitä parempi.
MIKÄ OLI OSALLISTAVA A ARVIOINTIA TÄSSÄ KOKEILUSSA?
Tässä tapauksessa kävijäkokeilijat ottivat hyvinkin aktiivisen kehittämisarvioijan roolin, vaikka sitä ei heiltä välttämättä odotettu. He kertoivat keskustelussa ehdotuksia mahdollisista parantamisvaihtoehdoista ja puutteista, kun Avaamo-ryhmänä odotettiin keskustelua näyttelyiden sisällöistä ja niiden aiheuttamista muutoksista, oppimisesta näyttelyssä. Tämä otettiin huomioon materiaalin käsittelyssä.
Museohenkilökunnan näkökulmasta osallistavana arviointina voidaan nähdä olleen se, että arviointimateriaalin keräämiseen oli pidetty yksi yhteinen Avaamo-ryhmän palaveri, jossa päätettiin materiaalin keräämistapa ja -toteutus. Vain yksi museon henkilö oli suoranaisesti kiinni materiaalin keräämisessä (kokeilijoiden vastaanotto, keskutelutilaisuuden järjestäminen ja tallennus). Dokumentoitu materiaali pysyttiin jakamaan sähköisesti Avaamo-ryhmän jäsenille. Jokainen oman ajankäyttönsä ja mielenkiintonsa mukaan pysyi perehtymään materiaaliin etukäteen. Materiaalin purku tapahtui Avaamo-ryhmässä, jossa museon eri alojen toimijoita on samanaikaisesti läsnä: museovalvoja-oppaat, pedagogiset projektityöntekijät ja kokoelma-amanuenssit (mukana näyttelytuotannoissa). Rovaniemen ryhmässä on mukana myös Metsähallituksen henkilökuntaa, jotka ovat juuri tuottamassa uutta tiedekeskusnäyttelyä. Osanottajina ryhmässä on sekä näyttelytuotannon johtoa, tuotantoa että pedagogisen toiminnan vastaava. Eilisestä ryhmästä puuttui tiedetoimittaja ja samassa rakennuksessa toimivan kirjaston edustaja (ks. ja vrt. AKTIIVI-sivusto, viime viikon seminaari Solosta sinfoniaan http://elgg.mcampus.fi/aktiivi/pg/pages/view/8791/ ). Ryhmää voi siten kuvata moniammatilliseksi ryhmäksi, jossa (museon/tiedekeskuksen) näyttelyitä kehitetään yhteisöllisesti dokumentoidun materiaalin pohjalta. Vertaa: jos arvionnin olisi suunnitellut, kerännyt materiaalin, analysoinut ja raportoinut yksi ammattilainen. Olisiko asiassa tapahtunut samaa oppimisprosessia muissa ammattilaisissa, jos olisivat lukeneet vain loppuunsaatetun raportin aiheesta? Tätä voi jäädä pohtimaan, jota myös viimeisellä Avaamo-tapaamisella pohdimme.
Blogikirjoituksesta voi herätä enemmän kysymyksiä kuin se antaa vastauksia, joten tavoitteena on, että asiaa voidaan avata enemmän artikkelilla, joka työstettäisiin viimeiseen tapaamiseen mennessä tai viimeisessä tapaamisessa. Materiaali olisi käytettävissä myös Avara museo –hankkeessa toteutettavaan julkaisuun. Nämä kaikki vaiheessa, joten hankkeen edetessä tarkentuu.
Maaliskuun keskiviikkona Leena T. 16.3.2011
Talon museovalvoja-opas oli ottanut kokeiluryhmäläiset vastaan ja kertonut alussa kaikille samanaikaisesti, mitä kokeilijoilta odotettiin. Heitä pyydettiin käymään mahdollisimman luonnollinen Arktikum-käynti yksin tai pareittain. Ryhmäläiset tiesivät, että käynnin jälkeen ryhmä kokoontuu yhteiskeskusteluun käynnistä. Ryhmäkeskustelulle oli olemassa väljä keskustelurunko, ja paikalla keskustelutilaisuudessa oli sama museovalvoja-opas, joka oli heidät alussa vastaanottanut. Hän ja Lapin yliopiston aikuiskasvatuksen lehtori vetivät noin 60 minuutin keskustelutilaisuuden kokeilijoiden kanssa. Keskustelutilaisuus nauhoitettiin.
Keskustelu lähetettiin kaikille Avaamo-ryhmän jäsenille sähköisesti keskustelutilaisuuden jälkeen. Eilen 15.3.2011 kokoonnuttiin toiseen tapaamiseen Rovaniemelle. Tässä tilaisuudessa nauhoitettu keskustelu käsiteltiin koko Avaamo-ryhmällä. Osa osanottajista oli kuunnellut keskustelun etukäteen, osa kuunteli sen tässä tilaisuudessa. Keskustelua kuunneltiin pienissä pätkissä, jonka jälkeen keskusteltiin ko. pätkän olennaisimmista huomioista. Kuuntelulle ei luotu ennakkoon erityistä havainnointilomaketta / havainnointinäkökohtia, joka on myös mahdollista tehdä, mikäli materiaalista haluttaisiin esille vain tiettyjä näkökulmia.
Tässä lyhyesti muutama huomio, joita allekirjoittanut ehdotti väitteiden muotoon jatkokäsiteltäväksi Avara museo – kehittyvä oppimisympäristöä aikuisille –hankkeessa aineiston pohjalta.
Aikuiskävijälle näyttelyssä käynnissä on tärkeämpää sosiaalinen näkökulma kuin näyttelyn sisältö.
Aikuskävijällä on kynnys kysyä lisätietoa museoammattilaiselta, jotta ei tarvitse paljastaa ”että ei tiedä kaikkea”.
Aikuiskävijä kaipaa kuitenkin (vrt. edellinen väite) aitoa, oikeaa ihmistä museonäyttelyssä, jolta kysyä lisää. Museovalvoja nähdään vain valvojana, vaikka museo on ajatellut asian ehkä ihan päinvastoin.
Aikuiskävijöitä kiinnostaa näyttelyn syntymisen taustaprosessi: miksi tällainen näyttely? miksi juuri nämä esineet valittu tähän näyttelyyn?
Mikäli näyttely on suunniteltu selkeän tarinan tai juonen varaan, kävijä haluaa tietää selkeän aloituspisteen infografiikalla merkattuna.
Aikuiskävijä aktivoituu oppimaan näyttelyssä, kun jokin näyttelyssä antaa ärsykkeen hänen jo olemassa olevaan tietovarantoon. Mikäli näyttely ei anna näitä linkkejä, kävijän uuden oppiminen voi olla vähäistä.
Huom! Nämä on väittämiä, joita saa kritisoida, kommentoida, myötäillä, ihmetellä, mitä enemmän sitä parempi.
MIKÄ OLI OSALLISTAVA A ARVIOINTIA TÄSSÄ KOKEILUSSA?
Tässä tapauksessa kävijäkokeilijat ottivat hyvinkin aktiivisen kehittämisarvioijan roolin, vaikka sitä ei heiltä välttämättä odotettu. He kertoivat keskustelussa ehdotuksia mahdollisista parantamisvaihtoehdoista ja puutteista, kun Avaamo-ryhmänä odotettiin keskustelua näyttelyiden sisällöistä ja niiden aiheuttamista muutoksista, oppimisesta näyttelyssä. Tämä otettiin huomioon materiaalin käsittelyssä.
Museohenkilökunnan näkökulmasta osallistavana arviointina voidaan nähdä olleen se, että arviointimateriaalin keräämiseen oli pidetty yksi yhteinen Avaamo-ryhmän palaveri, jossa päätettiin materiaalin keräämistapa ja -toteutus. Vain yksi museon henkilö oli suoranaisesti kiinni materiaalin keräämisessä (kokeilijoiden vastaanotto, keskutelutilaisuuden järjestäminen ja tallennus). Dokumentoitu materiaali pysyttiin jakamaan sähköisesti Avaamo-ryhmän jäsenille. Jokainen oman ajankäyttönsä ja mielenkiintonsa mukaan pysyi perehtymään materiaaliin etukäteen. Materiaalin purku tapahtui Avaamo-ryhmässä, jossa museon eri alojen toimijoita on samanaikaisesti läsnä: museovalvoja-oppaat, pedagogiset projektityöntekijät ja kokoelma-amanuenssit (mukana näyttelytuotannoissa). Rovaniemen ryhmässä on mukana myös Metsähallituksen henkilökuntaa, jotka ovat juuri tuottamassa uutta tiedekeskusnäyttelyä. Osanottajina ryhmässä on sekä näyttelytuotannon johtoa, tuotantoa että pedagogisen toiminnan vastaava. Eilisestä ryhmästä puuttui tiedetoimittaja ja samassa rakennuksessa toimivan kirjaston edustaja (ks. ja vrt. AKTIIVI-sivusto, viime viikon seminaari Solosta sinfoniaan http://elgg.mcampus.fi/aktiivi/pg/pages/view/8791/ ). Ryhmää voi siten kuvata moniammatilliseksi ryhmäksi, jossa (museon/tiedekeskuksen) näyttelyitä kehitetään yhteisöllisesti dokumentoidun materiaalin pohjalta. Vertaa: jos arvionnin olisi suunnitellut, kerännyt materiaalin, analysoinut ja raportoinut yksi ammattilainen. Olisiko asiassa tapahtunut samaa oppimisprosessia muissa ammattilaisissa, jos olisivat lukeneet vain loppuunsaatetun raportin aiheesta? Tätä voi jäädä pohtimaan, jota myös viimeisellä Avaamo-tapaamisella pohdimme.
Blogikirjoituksesta voi herätä enemmän kysymyksiä kuin se antaa vastauksia, joten tavoitteena on, että asiaa voidaan avata enemmän artikkelilla, joka työstettäisiin viimeiseen tapaamiseen mennessä tai viimeisessä tapaamisessa. Materiaali olisi käytettävissä myös Avara museo –hankkeessa toteutettavaan julkaisuun. Nämä kaikki vaiheessa, joten hankkeen edetessä tarkentuu.
Maaliskuun keskiviikkona Leena T. 16.3.2011
tiistai 15. maaliskuuta 2011
Epookkiteemaiset UNICEF-nukketalkoot Satakunnan Museossa
 |
| Rouva Anna, tehtailijan puoliso |
Valmistuneet nuket tulevat esille kansainvälisenä Museopäivänä 18.5. avattavaan aulanäyttelyyn, jossa ne ovat adoptoitavina 20 euron vähimmäishintaan. Summalla UNICEF saa elintärkeät rokotukset kuutta tappavaa tautia vastaan yhdelle lapselle. Lisätietoa talkoista täältä.
perjantai 11. maaliskuuta 2011
Erittäin kiinnostavaa taidemuseopedagogista keskustelua!
Keskustelijoina Max Ryynänen ja Anni Venäläinen.
www.mustekala.info/node/2124
www.mustekala.info/node/2124
perjantai 4. maaliskuuta 2011
PORI, KESÄ JA KAMERA -verkkonäyttely
Näyttelyistä PORI, KESÄ JA KAMERA esittelee Voitto Niemelän kaupunkikuvia 1960-1970-luvuilta. Niemelä ikuisti Satakunnan Museon toimeksiannosta kaupungin rakennuksia, pihapiirejä ja asukkaita kuuden kesän aikana. Kuvia kertyi museon kokoelmiin noin 12 000 kappaletta.
Osa kuvista on katsottavissa verkkonäyttelyssä, jossa niitä on mahdollista myös kommentoida. Verkkonäyttely on Satakunnan Museolle uusi tapa osallistaa yleisöä ja museon toiveena onkin saada verkkonäyttelyn kautta kuvien aiheisiin liittyviä muistoja.
Verkkonäyttely on osoitteessa http://www.porikesakamera.blogspot.com/
Lisätietoa näyttelyistä
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Muistisairauksia käsittelevä seminaari herätti kiinnostusta
Satakunnan Museossa järjestettiin osana Avara museo-hanketta 14.2.2011 Muistivoimaa museosta! -seminaari, joka kokosi Poriin yli 80 osallistujaa. Ilahduttavaa oli, että osallistujien joukossa oli museoalan ammattilaisia ympäri Suomen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoita, kuten muistihoitajia ja opettajia. Myös vapaaehtoistyöntekijät ja museoalan opiskelijat olivat seminaarissa edustettuina. Seminaari toimi koulutuksena myös Satakunnan Museon omalle väelle, sillä Avara museo -hankkeen tavoitteenahan on lisätä museohenkilökunnan aikuispedagogista osaamista.
Seminaarin aluksi allekirjoittanut ja museolehtori Carita Tulkki kertoivat yleisesti Satakunnan Museosta sekä Museosta virtaa varttuneille -hankkeen toiminnasta. Tämän jälkeen Maaria Hemiä Porin Seudun Muistiyhdistyksestä tarjosi seminaarilaisille tietopaketin erilaisista muistisairauksista (Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti sekä otsalohkorappeutumasta johtuva muistisairaus) kertoen kunkin sairauden kognitiivista ja fyysisistä oireista. Luento oli oivallinen peruspaketti muistisairauksista ja havahdutti ajattelemaan, kuinka eri tavoilla muistisairaudet voivatkaan ilmetä. Hemiän esitelmän toinen osuus käsitteli muistisairaan ihmisen kohtaamista, jossa vaaditaan aitoa läsnäoloa ja tilanneherkkyyttä. Konkreettiset toimintaohjeet, kuten rauhallinen lähestyminen sekä ilmeiden ja eleiden käyttö, olivat hyödyllistä tietoa museoissa yleisötyötä tekeville.
Seuraavana aiheena oli Porin Diakonialaitoksen Sotainvalidien Sairaskodissa toimiva Muistelutupa, josta kertoi terveydenhoitaja Aila Seppä. Sairaskotiin toteutettiin vuonna 2005 pieni punamullattu tupa, jonka tunnelma ja esineet innostavat muistisairaita ihmisiä muistelemaan. Tuvan sisustus edustaa 1930–40-lukuja ja rakennusvaiheessa Satakunnan Museoon kuuluva Rakennuskulttuuritalo Toivo antoi ohjausta remontoinnissa, tapetti- ja värivalinnoissa jne. jotta tunnelma olisi mahdollisimman aito. Sepän mukaan muistelutyö alkoi oikeastaan jo Muistelutuvan tekovaiheessa kun asukkaat kiinnostuivat tuvan rakentamisesta ja kertoivat omia rakennuskokemuksiaan. Lounaan aikana seminaarilaisilla oli mahdollisuus tutustua Porin kaupungin kulttuuritoimen ja perusturvan kokoamiin seniorien kulttuuribokseihin, jotka ovat maksutta lainattavissa vanhainkotien, palvelutalojen tms. viriketyöhön. Vuodenaikateemaisia bokseja on tällä hetkellä kolme kappaletta ja lisäksi esillä oli Rakennuskulttuuritalo Toivon Muistipakki.
Lounaan jälkeen jatkettiin projektiohjaaja Tiina Raitasen esityksellä, jossa hän Ruskatalojen palveluyhdistyksen Vapari-projektin kautta kertoi mitä museokäynti antaa muistisairaalle sekä läheiselle. Esityksen keskiössä oli Vapari-projektin C'mon MUSEO-kamaa osio, jossa vapaaehtoisia koulutetaan kulkemaan museossa ja toimimaan museokäynnillä avustajana palvelutalon asukkaalle. Raitasen mukaan asukkaat ovat hyvin otettuja saamastaan henkilökohtaisesta avustajasta ja museokäynnit piristävät myös vapaaehtoisten mieltä. Kuten monessa yhteydessä on huomattu, kuului Raitasenkin mukaan kultturikäyntien kohokohtiin ne pullat ja kahvit...
Pohjois-Pohjanmaan museon museolehtori Arja Keskitalo kertoi seminaarissa Oulussa paikallisen muistiyhdistyksen kanssa toteutusta muistikierroksesta "Muistakko nää? - Museo muistaa!". Kierrokset on hyvin ohjeistettu ja tarkoituksena onkin, ettei kierroksella ole opasta mukana vaan ryhmä kiertää omassa tutussa porukassaan. Kierroksella on huomioitu eri aistit: on kuunneltavana vanhoja lauluja, maisteltavana tervapastilleja sekä kosketeltavana erilaisia esineitä.
Seminaarin suunniteltuun ohjelmaan tuli muutos, kun paikalle Keskitalon esitelmän jälkeen ryntäsi Satakunnan Museon järjestämistä Valehtelijoiden klubeista tuttu Birgit Huttu. Valehtelemaan tulossa ollut eläkeläisrouva huomasi erehdyksensä vasta seminaariyleisön edessä, mutta tarttui härkää sarvista ja piti ex tempore viimeisen esitelmän, jonka aiheena oli Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Huttu esitteli kymmenen tutkimuksin todettua faktaa kulttuurin terveysvaikutuksista omilla ja ystäviensä kokemuksilla höystettynä...
Seminaarin järjestäminen oli oppimiskokemus myös järjestäjille ja seuraavalla kerralla tilaa yleisön ja esiintyjien vuoropuhelulle varataan enemmän - päätöskeskustelu seminaarin lopuksi olisi varmasti ollut hedelmällinen. Porin Seudun Muistiyhdistyksen kanssa tulemme jatkamaan yhteistyötä muistisairaille suunnatun museotarjonnan osalta ja seminaarin myötä saimme muitakin yhteistyöehdotuksia, joista kirjoittelen täällä blogissa vuoden aikana lisää…
Maaria Hemiän ja Arja Keskitalon seminaariesitelmät ovat Satakunnan Museon verkkosivuilla ladattavana 10.3.2011 asti.
Avara museo -hankkeen kuulumisia
Avara museo -hanke on edennyt toisen toimintavuotensa alkuun. Hankkeeseen osallistuvissa museoissa Helsingissä, Tampereella ja Porissa ollaan täydessä työn touhussa. Myös maan muille museoille on tarjottu mahdollisuus osallistua Avara museo -toimintaan AVAAMO-ryhmien puitteissa.
Alkuvuoden aikana hanke on ollut esillä jo mm. Kohti monikulttuurisempaa museota -seminaarissa Helsingissä. Satakunnan Museo järjesti helmikuussa muistisairauksia käsittelevän Muistivoimaa museosta! -seminaarin, joka keräsi Poriin huikeat 83 osallistujaa. Suosio kertoo osaltaan siitä, että museoiden mahdollisuudet erilaisten hyvinvointipalveluiden tuottajina koetaan ajankohtaisiksi. Maaliskuussa Avara museo -hanke on mukana pohtimassa tulevaisuuden oppimisympäristöjä AKTIIVI-koordinaatiohankkeen ja Tampereen eOppimisen klusterin järjestämässä Soolosta sinfoniaan, liitutaulusta tablettiin -seminaarissa, jossa Ullalla, Jaanalla ja Leenalla on puheenvuorot.
Kevään aikana osatoteuttajat jatkavat projektisuunnitelman mukaista toimintaansa. Porin taidemuseossa ajankohtaista on erityisesti toiminta pedagogiseen KoeTILA näyttelyyn liittyen. Satakunnan Museolla vietetään maaliskuussa senioriviikkoa, jolloin museolla on senioripäivä. Edellä mainitut Porin museot myös jatkavat hyvin käynnistynyttä Avartajat-toimintaansa. Tampereella Työväenmuseo Werstaalla järjestetään kevään aikana lukuisia teemaopastuksia, työpajoja ja tapahtumia. Werstaalle on vapaa pääsy ja Avara museo -hankkeen puitteissa työttömien ja lomautettujen ryhmille opastuksetkin ovat ilmaisia. TAITE-yksikön Moniääninen museo -osahanke on edennyt jo siihen vaiheeseen, että maahanmuuttajat testaavat ideoimiaan ja museoiden kanssa kehittelemiään opastuksia käytännössä. Tekniikan museossa jatkuu museon yritysasiakkaille suunnatun palvelupaketin suunnittelutyö. Museo esittelee hanketta useissa tapahtumissaan ja mm. ChemBio-messuilla maaliskuussa.
Hankkeen koordinaattoria työllistää mm. lokakuussa Tampereella järjestettävän kansainvälisen seminaarin suunnittelu. The Open and Learning Museum -seminaarissa kotimaiset ja ulkomaiset puhujat tarkastelevat kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, museon osallistavuutta ja museota avoimena oppimisympäristönä. Workshopeissa jaetaan hyviä käytäntöjä museoiden aikuiskävijöihin liittyen. Seminaarin ohjelma julkaistaan kevään aikana Museoliiton verkkosivuilla ja myös täällä blogissa.
Alkuvuoden aikana hanke on ollut esillä jo mm. Kohti monikulttuurisempaa museota -seminaarissa Helsingissä. Satakunnan Museo järjesti helmikuussa muistisairauksia käsittelevän Muistivoimaa museosta! -seminaarin, joka keräsi Poriin huikeat 83 osallistujaa. Suosio kertoo osaltaan siitä, että museoiden mahdollisuudet erilaisten hyvinvointipalveluiden tuottajina koetaan ajankohtaisiksi. Maaliskuussa Avara museo -hanke on mukana pohtimassa tulevaisuuden oppimisympäristöjä AKTIIVI-koordinaatiohankkeen ja Tampereen eOppimisen klusterin järjestämässä Soolosta sinfoniaan, liitutaulusta tablettiin -seminaarissa, jossa Ullalla, Jaanalla ja Leenalla on puheenvuorot.
Kevään aikana osatoteuttajat jatkavat projektisuunnitelman mukaista toimintaansa. Porin taidemuseossa ajankohtaista on erityisesti toiminta pedagogiseen KoeTILA näyttelyyn liittyen. Satakunnan Museolla vietetään maaliskuussa senioriviikkoa, jolloin museolla on senioripäivä. Edellä mainitut Porin museot myös jatkavat hyvin käynnistynyttä Avartajat-toimintaansa. Tampereella Työväenmuseo Werstaalla järjestetään kevään aikana lukuisia teemaopastuksia, työpajoja ja tapahtumia. Werstaalle on vapaa pääsy ja Avara museo -hankkeen puitteissa työttömien ja lomautettujen ryhmille opastuksetkin ovat ilmaisia. TAITE-yksikön Moniääninen museo -osahanke on edennyt jo siihen vaiheeseen, että maahanmuuttajat testaavat ideoimiaan ja museoiden kanssa kehittelemiään opastuksia käytännössä. Tekniikan museossa jatkuu museon yritysasiakkaille suunnatun palvelupaketin suunnittelutyö. Museo esittelee hanketta useissa tapahtumissaan ja mm. ChemBio-messuilla maaliskuussa.
Hankkeen koordinaattoria työllistää mm. lokakuussa Tampereella järjestettävän kansainvälisen seminaarin suunnittelu. The Open and Learning Museum -seminaarissa kotimaiset ja ulkomaiset puhujat tarkastelevat kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, museon osallistavuutta ja museota avoimena oppimisympäristönä. Workshopeissa jaetaan hyviä käytäntöjä museoiden aikuiskävijöihin liittyen. Seminaarin ohjelma julkaistaan kevään aikana Museoliiton verkkosivuilla ja myös täällä blogissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)