Avara museo - hanketason väliarviointiraportti

On pitkä aika, kun viimeksi olen tänne mitään syöttänyt. Hanke on päättymäisillään ja toivottavasti mahdollisimman monen kanssa tapaamme Porissa lokakuussa.

Avara  museo - kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hanketason väliarviointiraportti on pyörinyt kevään ja kesän aikana mahdollisimman monissa käsissä kommentointia varten. Kiitos teille kaikille kommenteista! Raportti on haastavaa lukea, myönnän sen.  Berit Ljungin väitöskirjassa esittelemä luokittelu, miten päästä käsiksi termiin museopedagogiikka ja mitä se käytännön tasolla tarkoittaa ei ole kovin helppo hahmottaa, mutta tässä raportissa on tehty kokeilu sen soveltamiseksi. Miten siinä on onnistuttu on tulevaisuuden kommentoijien käsissä. Raportin lukemista edesauttaa, jos huomioi, että raportti on kirjoitettu enemmän pedagogiikan näkökulmasta kuin käytännön museotyöstä. Tuleva hankkeen julkaisu, joka julkaistaan Porin päätösseminaarissa, esittelee jokaisen hankemuseon käytännön kokemuksia, joten sellaista tietoa hakevalle, hankkeen julkaisu on todennäköisesti antoisampi. Raportin pääviesti on kuitenkin, että aikuiskävijöiden  huomioiminen museopedagogisesta ja yleisötyönäkökulmasta on Suomen museoissa kasvanut entisestään. Se oli hyvin alussa jo ennen hankkeen alkamista, mutta nyt siitä puhutaan yhä enemmän. Diskuteerataan. 

Viestin alaosassa tiivistelmä arvioinnista, joka kertoo raportoinnin taustat ja pääkohdat. Koko raportti on ladattavissa täältä.

Kasvatustieteen tiedekunnan edustajana kuulostaa hyvältä yksi aito lainaus kyselystä:  

Museo oppimisympäristönä ajatteluun on tullut uusia ulottuvuuksia.

Tästä on hyvä jatkaa avarampana eteenpäin, itse oppijana ja huomioida aikuinen museossa oppijana.

Leena Tornberg 

TIIVISTELMÄ

Avara museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hankkeen avulla kehitetään museoita avoimiksi ja kiinnostaviksi oppimisen paikoiksi. Hankkeen koordinoinnista vastaa Suomen museoliitto. Osatoteuttajia (osahankkeet) ovat Porin taidemuseo, Satakunnan Museo, Tampereen museopalveluiden TAITE-kulttuurikasvatusyksikkö, Tekniikan museo, Työväenmuseo Werstas sekä CICERNO Learning –verkosto Helsingin yliopistosta. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat museoiden työntekijät, joiden aikuispedagogista osaamista hankkeella pyritään lisäämään. Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat erilaiset aikuisryhmät, joille hankkeessa mukana olevat toimijat kehittävät uusia toimintamalleja ja palveluita. Kolmivuotinen hanke on Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama.

Avara museo -hankkeessa arviointiaineistoa on kerätty alusta lähtien. Keväällä 2011 laadittiin osahankkeiden yhteistyönä kokonaisarviointisuunnitelma, joka kattoi arvioinnin hanketasolla ja osahankeketasolla. Tämä raportti koskee hanketason arviointia. Arvioinnin perusaineistona oleva lomakepohjainen aineisto kerättiin hankkeen puolessa välissä alkukesästä 2011 eli se kattaa toiminnan 1,5 vuoden ajalta. Hanke kokonaisuudessaan jatkuu vuoden 2012 loppuun.  

Hanketason arviointi suuntautuu museoalalla toimiviin alan ammattilaisiin ja heidän kokemuksiinsa aikuismuseokävijöistä.  Arviointityöllä on pyritty selvittämään, mitä oppimista tai osaamisen laajenemista hankkeen toimenpiteiden vaikutuksesta on tapahtunut.  Hankkeen luonne voidaan nähdä yleisesti aikuispedagogisten menetelmien osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Samoja menetelmiä on pyritty siirtämään käyttöön myös hankkeen toisen kohderyhmään eli aikuiskävijät oppijoina museossa. 

Hankkeen alusta lähtien oltiin tietoisia, että ei ole olemassa yhteistä kattavaa määritelmää, mitä museopedagogiikka tarkoittaa ja siten näkökulmia museon aikuispedagogiseen kehittämistyöhön oli monia. Tämä vaikutti arviointityön luonteeseen. Yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi arvioinnissa tuli pyrkimys selvittää, miten hankkeessa mukana toimivat hahmottavat museopedagogisen työn. Arvioinnissa käytetyn käsitteistön avulla on pyritty laajentamaan keskustelua oppimisen ja osaamisen roolista museossa, kun kohderyhmänä aikuiskävijät . Museopedagogiikka on sen alkuajoista lähtien, 1960-1970–luvuilta, painottunut sekä toiminnassa että tutkimuksessa lapsinäkökulmaan.  

Hankearvioinnissa käytettiin kyselylomaketta, jossa oli sekä avoimia kysymyksiä että asenneväittämiä (1-5 asteikko).  Avoimia kysymyksiä analysoitiin Berit Ljungin (2009) luoman viiden näkökulmaluokittelulla museopedagogiikan määrittelemiseksi. Näkökulmat olivat: toiminta-, materiaali-, tarkoitus-, ympäristö- ja metafora(vertaus) näkökulmat. Tämän luokittelun avulla käsiteltiin sekä vastaajien museopedagogista käsitystä että hankkeessa kehittyneen tai kehitetyn aikuismuseopedagogisen taidon osaamista.

Arviointitulosten mukaan toiminnan kohteena olleiden vastaukset ilmaisivat aikuispedagogisten taitojen kehittymistä positiiviseen suuntaan seuraavilla osa-alueilla: aikuisten huomioiminen erityisryhmänä tarkoitus, materiaali- ja ympäristönäkökulmasta, käytännön ja teoreettisen aikuispedagogisen ajattelun kehittyminen toimintanäkökulmasta, kävijöiden oppimisen arvioimisen kehittyminen toimintanäkökulmasta ja aikuiskävijöiden tarpeiden selkeämpi ymmärtäminen tarkoitusnäkökulmasta. Aiheet, jossa kehittämistä voidaan vielä edistää, ovat mm. verkostoituminen ja  moniammatillisen yhteistyön kehittäminen (metaforanäkökulma).

Avoimeen kysymykseen, mikä on ollut syynä, jos mikään aikuispedagoginen osa-alue ei ole kehittynyt, vastauksia tuli ainoastaan kaksi 93 lomakkeesta. Niissä syyksi mainittiin, että ei ole omassa museossaan ollut tekemisissä Avara museo -hankkeen toimintojen kanssa tai että oma pedagoginen osaaminen on jo niin laajaa, että hanke ei pysty antamaan uutta.

Puolivälin arviointi osoitti, että ne museoammattilaiset, jotka olivat hakeutuneet Avara museo –hankkeen toimintoihin, kokivat  keskimääräisesti  aikuispedagogisten taitojen kehittyneen positiiviseen suuntaan aikaisemmasta osaamisen tasosta.

Arviointiraportin ohjaus professori  Leena Krokfors , professori Lasse Lipponen ja  professori Kristiina Kumpulainen sekä CICERO Learning –verkoston, Oppimisen sillat- ja Koulu kaikkialla -hankkeen toimijoita Helsingin yliopistolla. Arviointiraportin kommentointia osahankemuseoilta sekä erityiskiitos Pauliina Kinaselle Suomen museoliitosta. 

Linkki väliarviointiraporttiin: http://www.museoliitto.fi/index.php?k=10920