Yleisöistä, oppimisesta ja osallistamisesta

Verkkomaailma on viime aikoina tarjonnut projektikoordinaattorille paljon uusia löytöjä, ajatuksia ja oivalluksia. Tässä niistä muutamia kaikille tiedoksi.

Opening up spaces - museo avoimena oppimisen paikkana
Brittiläisen Museum, Libraries and Archives -organisaation (MLA) julkaisu kertoo museoiden, kirjastojen ja arkistojen mahdollisuuksista tukea itseorganisoitua (self-organised) oppimista. ´Open Space´ -liike tarjoaa museoille, kirjastoille ja arkistoille uusia mahdollisuuksia tukea aikuisten muodostamia epämuodollisia opintoryhmiä, esimerkiksi lukupiirejä, paikallisia kuoroja, seniorikerhoja jne. Museot, kirjastot ja arkistot tarjoavat inspiroivia tiloja, jotka luonnostaan tukevat oppimista. Julkaisussa rohkaistaan museoita antamaan tilojaan paikallisten opintoryhmien käyttöön. Kyseessä on ennen kaikkea oppimisen mahdollistaminen ei niinkään opetuksen tarjoaminen. MLA on tukenut haasteeseen tarttuneita organisaatioita pienellä apurahalla.

Mitä hyötyä tilojen avaamisesta sitten voi olla esimerkiksi museolle? Julkaisun mukaan se voi mm. vetää uutta yleisöä museoon, nostaa museon profiilia ja tehdä museon arvokkaita resursseja tunnetummaksi sekä lisätä vapaaehtoisten määrää museossa. Julkaisu esittelee projekteja, joissa ideaa on toteutettu. Esimerkiksi Potteries Museum and Gallery käytti saamansa apurahan tekstiilien ja muun materiaalin hankintaan ja kutsui paikallisen käsityökerhon tiloihinsa työskentelemään ja hakemaan inspiraatiota museon kokoelmista. Museon työntekijän mukaan: “The project has helped increase our experience of working with adult learners. Even among people who do not attend the group it seems to have ‘humanised’ the museum – an impression you get from the visitors who stop to chat to our knitters.” (s. 5)
Julkaisun voi ladata osoitteesta http://www.mla.gov.uk/news_and_views/press_releases/2010/Opening_up_spaces

Verkkohaltuun.fi
Verkko haltuun! Nätet i besittning! on Avara museon tavoin yksi Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -toimintaohjelman hankkeista. Hankkeen tavoitteena on luoda kirjastoille työtapoja tavoittaa, aktivoida ja ohjata kansalaisia verkkotaitojen laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Hanke on vastikään julkaissut verkkopalvelun, jonka tarkoitus on olla apuna kirjastoissa tehtävässä sosiaalisessa kirjastotyössä. Palvelusta löytyy paljon vinkkejä ja käytännön esimerkkejä erilaisten asiakkaiden kanssa toimimiseen. Monet niistä ovat sovellettavissa museomaailmaan. http://www.verkkohaltuun.fi/


Vinkkejä museossa osallistamiseen
Osallistaminen tuntuu olevan vahva trendi tänä päivänä niin museoissa kuin muissakin vapaa-ajanviettopaikoissa. Nina Simonin Museum 2.0 -blogi on omistettu osallistamiselle ja tarjoaa käytännön ideoita museoiden ja yleisön välisen kanssakäymisen kehittämiseen. Postaus, jossa Simon pohtii ihmisen ja instituution (museon) suhdetta on mielestäni hauska ja valaiseva. Kävijän suhde museoon on yleensä ”yhden illan juttu”, mutta miten siitä saataisiin kehitettyä merkityksellinen ja pidempiaikainen? Museon tulisi panostaa siihen, että tullessaan museoon uudelleen kävijä kokisi, että hänet muistetaan ja että hänen kiinnostuksensa huomioidaan. Simon antaa muutamia vinkkejä siihen miten tämän voisi käytännössä tehdä: http://museumtwo.blogspot.com/2011/03/what-does-it-mean-to-have-relationship.html.

Toinen mielenkiintoinen postaus käsittelee museologian opiskelijoiden projektia, jossa testattiin erilaisia tapoja osallistaa museokävijöitä taidenäyttelyssä: http://museumtwo.blogspot.com/2011/03/adventures-in-participatory-audience.html


We are more! Oppimista kulttuurisen osallistumisen kautta
Mielenkiintoinen on myös Pascal International Observatoryn tuottama ja ruotsalaisen Jämtlin museon johtajan Henrik Zipsanen kirjoittama raportti, jossa tarkastellaan kulttuurisen osallistumisen kautta tapahtuvaa oppimista. Jo raportin otsikonkin mukaan tällaisen oppimisen potentiaali on jäänyt huomiotta. Euroopan laajuinen analyysi perustelee usein esimerkein miten kulttuurisektori pystyy tuottamaan vaikuttavia pedagogisia tuloksia, jotka ovat aidosti elinikäisiä ja elämänlaajuisia. Raportti on luettavissa osoitteessa: http://pascalobservatory.org/pascalnow/pascal-activities/news/we-are-more-overlooked-potential-learning-through-cultural-engageme

Museopedaogiikan yliopistotasoista opiskelua Ruotsissa

Viime viikolla FT Berit Ljungin vierailu Tukholman yliopistosta Helsingin yliopistolle ja Tampereelle hänen kertoessaan väitöskirjastaan Museipedagogik och erfarende, jossa hänen empiirisena tutkimuskohteena ovat mm. museopedagogit Ruotsissa, tuntui helpottavalta ja toisaalta tuskastuttavalta. Kuinka vaikea on tarttua termiin museopedagogiikka, kun sitä on pyöritelty Ruotsissa ja kansainvälisesti jo 60-luvulta lähtien, Suomessakin 70-luvulta, mutta kenelläkään ei tunnu olevan määriteltyä terminologiaa, vaan abstraktioita, joita sovelletaan praktisessa työssä kuten Berit asian ilmaisi. Jokainen käsittää sen omalla tavallaan ja toimii myös sen mukaisesti. Miltä se näyttääkään ulkopuoliselle? Berit on pohtinut väitöskirjassaan museopedaogiikkaa John Deweyn tulkintojen pohjalta, joka vei asiaa vielä omaan filosofiseen suuntaansa : ) Beritin esittämä terminologian hajanaisuus tuntui helpottavalta, kun joskus kohtaa kysymyksen, miten määritellään museopedaogiikka, eikä ole pystynyt antamaan tähän mitään yksinkertaista (vastaanottajaa) tyydyttävää vastausta. Toisaalta se tuskastutti, suossako poletaan. Nyt herää kysymys, tarvitaanko lisää tutkimusta, jotta "asia selkiintyy" vai annetaanko asian olla sellaisenaan, kun kohta 50 vuotta on sitä pähkäilty? Itse kallistun tutkimuksen ja koulutuksen puoleen. Senpä vuoksi en voi olla mainostamatta Tukholman yliopiston usean opintopisteen museopedagogiikan ja taidekasvatuksen/pedagogiikan perus-(grund) ja syventäviä (avancerad) opintoja, joita meillä Suomessa ei ole, vai onko tässä mittakaavassa? http://sisu.it.su.se/search/show_education_info/10396?show_subjects=true&subject=115&subject_group=1 Kun hankkeemme tarkoitus on kehittää museoammattilaisten aikuispedagogista osaamista, miten olisi formaalit opinnot alalta, vaikka Ruotsissa, ruotsiksi. Tai englanniksi niin kuin Berit esitteli heidän kansainvälistä museopedagogiikan kurssiaan. Beritin väitöskirja http://su.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2:225464 ruotsinkielinen ja englanninkielinen abstrakti löytyvät linkeistä http://www.skolporten.com/art.aspx?id=7O93T Niin kuin ensiavuksi. Leena t 5.4.2011